Huijaus alkaa usein arkisella viestillä, jossa muistutetaan esimerkiksi tulevasta ajanvarauksesta. Viestissä kerrotaan, että peruuttamattomasta ajasta veloitetaan maksu ja että ajan voi perua viestissä olevan linkin kautta. Linkki johtaa sivulle, joka pyytää tunnistautumaan pankkitunnuksilla. Todellisuudessa kyseessä on rikollisten luoma huijaussivu, jonka avulla je saavat uhrin pankkitunnukset haltuunsa. 

”Yksityishenkilöihin on kohdistunut voimakasta tietojenkalastelua jo vuosien ajan. Tämän vuoden aikana rikolliset ovat alkaneet hyödyntää yksityishenkilöiden pääsyä yritysten ja yhdistysten käyttämiin palveluihin”, Nordean petostorjunnan asiantuntija Annukka Multanen sanoo. 

Vastaavaa keinoa on hyödynnetty yrityksiin kohdistuvassa tietojenkalastelussa jo pitkään. Rikolliset kalastelevat työntekijöiden käyttäjätunnuksia ja salasanoja päästäkseen kirjautumaan yrityksen verkkoon. Nyt rikolliset tavoittelevat myös pankkitunnuksia.  

Kohdennetut hyökkäykset 

Nordean tilastojen perusteella tietojenkalastelua näyttää kohdistuvan tavallista enemmän henkilöihin, joilla on käyttöoikeus yrityksen ja yhdistyksen pankkitileihin. Mahdollisia uhreja rikolliset voivat etsiä julkisesti saatavilla olevien tietojen avulla. 

"He voivat hyödyntää esimerkiksi verkkosivuja tai sosiaalista mediaa”, Multanen sanoo. 

Nordea on aiemmin havainnut Ruotsissa ja Tanskassa tapauksia, joissa rikolliset ovat soittaneet henkilöille, joilla on yhteys yritykseen tai yhdistykseen. Ilmiö on rantautunut Suomeen ja viimeisimpänä myös Norjaan. Rikolliset myös yhdistelevät tekotapoja. Huijaussoittoa saattaa edeltää huijausviesti, jonka kautta saatua tietoa rikolliset voivat hyödyntää uskottavamman huijaukseen rakentamiseen.

Turvallinen digiasiointi rakentuu arjessa 

Tärkein neuvo on, että linkkien kautta ei pidä kirjautua palveluihin. Kalastelulinkkejä levitetään sähköposteilla, tekstiviesteillä, hakukoneissa ja sosisaalisessa mediassa. 

”Huijausviestien lisäksi myös huijaussoitot ovat lisääntyneet Suomessa. Vaikka soittaja vaikuttaisi kuinka uskottavalta, on tärkeää katkaista puhelu, jos epäilykset heräävät. On parempi ottaa itse yhteyttä palveluun, jonka nimissä yhteydenotto tehtiin”, Multanen sanoo. 

”Turvallinen asiointi perustuu yksinkertaisiin ohjeisiin”, hän muistuttaa. 

Viisi vinkkiä turvalliseen asiointiin

  1. Kirjaudu palveluihin niiden virallisen verkko-osoitteen kautta tai käytä mboiilisovellusta. 
  2. Lue huolellisesti Nordea ID -sovelluksesta, mitä vahvistat. Älä vahvista tapahtumaa, jota et tunnista. 
  3. Katkaise epäilyttävä puhelu ja ota itse yhteyttä tahoon, jonka nimissä sinua lähestyttiin. 
  4. Muista, että pankki tai viranomaiset eivät koskaan pyydä pankkitunnuksiasi tai kehota siirtämään varoja turvatilille. Turvatilejä ei ole olemassa. 
  5. Varaa digiasiointiin aikaa äläkä anna kiireen ohjata toimintaasi. Rikolliset pyrkivät usein luomaan kiireen tuntua. 
Petokset ja huijaukset
Sara Helin

Blogi

Nordean panostukset petostentorjuntaan tuottavat tulosta

Rikollisille menetettyjen varojen kokonaismäärä Suomessa kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, mutta Nordeassa trendi oli päinvastainen: huijausvahinkojen summa saatiin vahvaan laskuun.

Lue lisää
Group of people sitting at a desk

Petokset ja huijaukset

Petokset torjutaan yhdessä – pankkien ja teleoperaattoreiden uusi yhteistyömalli suojaa suomalaisia ajautumasta huijaussivustoille

Asiakkaiden turvallisuus paranee, kun liikenne huijaussivustoille voidaan estää uuden yhteistyömallin ansiosta aikaisempaa merkittävästi ripeämmin. Yhteistyöhön osallistuvat laajalti pankit, teleoperaattorit ja viranomaiset.

Lue lisää
A businessman looking at a tablet screen in an office

Petokset ja huijaukset

Yritykset huijareiden kohteena – tietojenkalastelu kasvussa

Suomalaisiin kohdistuu yhä voimakkaampaa tietojenkalastelua, ja ilmiö on havaittu myös yrityksissä. Tänä vuonna erityisesti huijauspuheluiden määrät ovat olleet Suomessa kasvussa, ja syksyn aikana yhä useammin huijauksen kohteena on ollut yksityishenkilön sijaan yritys. Tämä kehityssuunta ei ole uutta Pohjoismaissa, sillä ilmiö on havaittu aikaisemmin myös esimerkiksi Ruotsissa.

Lue lisää