Nuorissa piilee uusi vaurastumisen sukupolvi

Nuorista on totuttu puhumaan sukupolvena, joka käyttää rahansa kauracappuccinoihin, luksuslaukkuihin ja festarilippuihin. Pikavipit ja osamaksu ovat arkea. Rahaa laitetaan haisemaan holtittomasti somevirrassa ja ylivelkaantuminen on yleistä.

Todellisuus on kuitenkin näitä kuluneita stereotypioita positiivisempi. Nordean asiakasdatan mukaan joka kolmas nuori on säästänyt itselleen vähintään kolmen kuukauden nettotuloja vastaavan puskurin. Aikana, jolloin elämisen kustannukset nousevat ja epävarmuus on uusi normaali, se on suoritus, ei sattuma.

On erittäin lupaava signaali, että näinkin moni nuori on jo ehtinyt säästää itselleen pahan päivän varaa. Sillä etenkin nuorelle riittävä puskuri lupaa tukevaa taloudellisen hyvinvoinnin kivijalkaa. Luku kertoo, että monella nuorella on jo iästään huolimatta hyvät taidot säästää varoistaan yllättäviä tilanteita varten.

Herää väistämättä kysymys: onko nuorempi sukupolvi taloustaidoiltaan paremmassa iskussa kuin usein annamme ymmärtää – ja jopa edeltäjiään paremmassa asemassa vaurastumaan?

Taloudellinen vakaus on tavoitettavissa oleva unelma

Kun kysytään unelmista, nuoret eivät ensimmäisenä puhu luksuksesta. Nordean Unelmaindeksin mukaan suomalaisia – ja erityisesti nuoria – motivoi taloudellinen turva. Puskuri, velkojen hallinta ja tunne siitä, että elämä kestää myös yllättävät käänteet, ovat nousseet haavelistan kärkeen.

Lähes puolet 18–30-vuotiaista säästää nimenomaan pahan päivän varalle. Raha ei ole vain kulutusta varten, vaan keino vähentää stressiä ja lisätä vapautta. Arjen tasapaino on modernia luksusta.

Yksi kiinnostavimmista havainnoista datan perusteella on se, ettei kokemusvuosien karttuminen automaattisesti tarkoita parempaa taloudellista puskuria. 18–34-vuotiaista 32 prosenttia on säästänyt vähintään kolmen kuukauden nettotuloja vastaavan puskurin, mikä on jopa enemmän kuin 35–44-vuotiailla (30 %). Vasta 55 ikävuoden jälkeen puskurin omaavien osuus kasvaa selvästi (55–64-vuotiailla 44 %).

Toisin sanoen: nuoret eivät ole talousasioissa takamatkalla vain siksi, että ovat nuoria. Päinvastoin. Moni on oppinut säästämisen perusasiat jo varhain – ehkä siksi, että epävarma taloustilanne ei ole ollut poikkeus, vaan lähtökohta.

Raha-asiat kiinnostavat – ja se näkyy teoissa

Myöskään nuorten talousosaaminen ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteistä ja työllä ansaittua. Tutkimusten mukaan raha-asiat kiinnostavat nuoria, omaa osaamista halutaan kehittää ja kulutusta osataan säätää tilanteen mukaan. Laskut hoidetaan, tuleviin menoihin varaudutaan ja sijoittaminen ei ole enää pelkkä boomerien ajanviete, vaan todellinen vaurastumisen siemen, jonka voi istuttaa jo varhaisemmassa aikuisiässä.

Nuorten säästämisen kohteet kertovat tasapainosta. Matkat, lomat ja harrastukset kuuluvat elämään, mutta rinnalla kulkevat myös isommat haaveet. Lähes 40 prosenttia nuorista säästää omaa kotia varten. Se vaatii jo suunnitelmaa – ja kärsivällisyyttä.

Puskuri on perusta – ei päämäärä

Kokonaisuutena on nähtävissä, että monella nuorella on sekä tahtoa että taitoa pitää taloutensa hallinnassa. Kaikki ei tietenkään ole vain asenteesta kiinni. Elinkustannukset, asumisen hinta ja työmahdollisuudet vaikuttavat edelleen siihen, kuinka helposti säästäminen onnistuu. Suurimmista kaupungeista eniten puskurin säätäneitä nuoria löytyy Vaasasta ja Turusta, jossa jopa 38 prosenttia 18–34-vuotiaista on saanut puskurin kasaan. Nordean asiakasdatan perusteella myös Espoossa (37 %), Tampereella (36 %) ja Helsingissä (36%) nuorten puskurisäästöt ovat selvästi yli valtakunnallisen keskiarvon.

Taloudellinen puskuri tuo turvaa, joustoa ja mielenrauhaa, jota ei kannata vähätellä. Mutta puskuri on vasta ensimmäinen askel, ei taloudellisen tarinan viimeinen luku.

Kun pahan päivän varat ovat kunnossa, ylimääräistä rahaa ei välttämättä kannata enää hillota pelkälle säästötilille. Tämä neuvo koskee kaiken ikäisiä. Ylimääräinen raha kannattaa laittaa töihin ja kasvamaan: Säästötili tuo turvaa, mutta vaurastuminen edellyttää kasvua. Moni nuori osaa ottaa luontevasti seuraavan askeleen ja alkaa sijoittaa esimerkiksi rahastoihin. Se on tapa, joka sopii pitkäjänteiseen säästämiseen ilman jatkuvaa markkinoiden seuraamista.  Jopa 26 % 18-34-vuotiaista nuorista sijoittaa ja sijoittamisinto on ollut ripeässä kasvussa jo 10 viime vuotta.

Ehkä juuri tässä näkyy nuoremman sukupolven vahvuus: perusasiat ovat kunnossa, puskurit rakennetaan ajoissa ja sijoittamiseen suhtaudutaan järkevänä osana omaa taloutta. Jos tämä kehitys jatkuu, nuoret eivät ole vain varautuneita – he voivat olla yllättävän hyvin varustautuneita myös vaurastumaan.