Romuttaako kalliimpi öljy talouden toipumisen?

Jan von Gerich

07-07-2021 08:46

Öljyn hinnan vahva nousu on nostanut esiin huolia kalliimman öljyn vaikutuksista taloudelle. Euroalueella korkeampi öljyn hinta on jarru talouskasvulle, mutta talouden herkkyys öljyn hinnoille on pienentynyt viime vuosikymmeninä.

Viime vuonna raakaöljynkin hinnat romahtivat pahimmassa koronapaniikissa. Yhdysvalloissa hinta painui jopa miinukselle. Hinnat ovat ottaneet valtavia harppauksia viime vuoden pohjistaan, ja Euroopassa seuratun Brent-laadun hintakin on lähes viisinkertaistunut viime vuoden matalimmista lukemistaan.

Kalliimmalla öljyllä on selviä vaikutuksia myös makrotalouteen. Jos kuluttajien rahapussista suurempi osa menee nousseisiin energiakustannuksiin, muuhun kulutukseen jää vähemmän rahaa. Korkeammat energiahinnat nostivatkin Yhdysvaltojen inflaatiota lähes kaksi prosenttiyksikköä toukokuussa. Euroalueella vaikutus on ollut pienempi: kesäkuussa korkeammat energiahinnat vauhdittivat alueen inflaatiota reilulla prosenttiyksiköllä.

Talouden herkkyys korkeammille energiahinnoille on pienentynyt vuosikymmenten kuluessa, kun energiatehokkuus on parantunut. Esimerkiksi Yhdysvalloissa öljyn kulutus suhteessa talouden kokoon on pudonnut n. kolmannekseen verrattuna 1970-lukuun, jolloin öljyn hinnan vahva nousu rokotti taloutta kovemmalla kädellä. Lisäksi Yhdysvallat ei enää ole öljyn nettotuoja, joten korkeampi öljyn hinta hyödyttää myös osia sen taloudesta, vaikka kuluttajat kärsivätkin.

Euroalue tuo edelleen valtaosan tarvitsemastaan öljystä, mutta korkeamman öljyn hinnan aiheuttama jarruvaikutus talouden aktiviteetille on rajallinen. Esimerkiksi EKP arvioi kesäkuun ennusteissaan, että öljyn hinnan nousu 30 % perusskenaariota korkeammaksi vuonna 2023 (eli n. 80 dollariin barrelilta, hieman nykyistä hintaa korkeampi) johtaisi vain prosenttiyksikön kymmenyksen hitaampaan talouskasvuun vuosina 2022 ja 2023. Toki nopeammalla ja / tai suuremmalla hintojen nousulla olisi isompi jarruvaikutus, mutta EKP:n herkkyysanalyysi antaa kuitenkin hyvän kuvan korkeamman öljyn hinnan talouskasvun jarruvaikutuksen suuruusluokasta.

Eikä öljyn hinta todennäköisesti jatka jyrkällä nousu-uralla kovin pitkään. Viime päivinä hintoja ovat puskeneet ylöspäin öljyntuottajamaiden OPEC+ -ryhmän kyvyttömyys sopia tuotannonlisäyksistä. Öljyntuottajamaidenkaan intresseissä ei kuitenkaan ole hintojen rajaton nousu, sillä korkeammat öljyn hinnat vauhdittaisivat vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä ja nopeuttaisivat siten öljyn kysynnän laskua tulevaisuudessa. Onkin epätodennäköistä, että OPEC+ -maat pitäisivät kiinni aiemmin sovituista tiukoista tuotantomääristä hintojen kivutessa. Huomattavasti todennäköisempää on se, että OPEC+ -maat joko pääsevät sopuun tuotantomäärien lisäämisestä tai sitten koko tuotantosopimus kaatuu, ja yksittäiset maat alkavat lipsua aiemmin sovituista tuotantokiintiöistä.

Korkeampi hinta houkuttelee myös yhdysvaltalaistuottajia lisäämään tuotantoaan. USA:n öljynporauslaitosten määrä onkin jo lähes tuplaantunut viime vuoden pohjistaan hintojen noustessa.

Rahoitusmarkkinoillakaan ei uskota hintojen nousun jatkuvan pitkään. Markkinoilla hinnoitellaan Brent-öljyn hinnan laskevan nykyisestä n. 75 dollarin barrelihinnasta alle 60 dollariin vuoteen 2025 mennessä.   

Korkeammat öljyn hinnat eivät romuta lupaavasti alkanutta talouden toipumista. Vaikka korkeampi öljyn hinta jarruttaa euroalueen kasvua, nyt nähty hintojen nousu painaa talouskasvujarrua vain kevyesti. Suuremmat riskit talouskasvulle löytyvät edelleen muualta, kuten koronavirustartuntojen uudesta aallosta tai rahoitusmarkkinoiden isommasta korjausliikkeestä.

Korkeampi öljyn hinta ei ainakaan yksin romuta talousnäkymiä

Talouden riippuvuus öljystä laskenut selvästi viime vuosikymmeninä

Talouden ilmiöiden takana

Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.