Eurooppalaisen sijoitus- ja varainhoitoalan kattojärjestön EFAMA:n tuore raportti kertoo, että suomalaiskotitalouksilla on Euroopan korkein osuus rahoitusvarallisuudesta suorissa listatuissa osakkeissa. Vuoden 2025 lopussa suomalaiskotitalouksien rahoitusvarallisuudesta 20 prosenttia oli suorissa pörssiosakkeissa, kun yksityissijoittajien mallimaassa Ruotsissa vastaava osuus oli vain 11 prosenttia.

Suomalaisen sijoittamisen kiinnostavin piirre ei ole kuitenkaan pelkkä osakeomistus. Vielä kiinnostavampaa on se, että samaan aikaan suomalaisilla on edelleen paljon rahaa talletuksissa.

EFAMA:n raportin mukaan Suomessa 39 prosenttia kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta oli talletuksissa vuonna 2025. Ruotsissa vastaava osuus oli 18 prosenttia. Tanskassa talletusten osuus oli 19 prosenttia ja Norjassa 27 prosenttia.

Tämä tekee suomalaisesta sijoittajasta eurooppalaisittain poikkeuksellisen. Suomalainen haluaa omistaa ja kasvattaa varallisuuttaan, mutta ei luopua turvasta. Suomalainen ei siis ole joko säästäjä tai sijoittaja, vaan yhä useammin molempia.

Liiallinen puskuri voi heikentää ostovoimaa

Talletukset ja säästäminen ovat toki yksi taloudenhallinnan tärkeä kivijalka. Jokainen tarvitsee taloudellisen puskurin. Kysymys on järkevästä talletusmäärän koosta ja talletuksen aikajanasta. Siitä, mikä on kenellekin oikea määrä laittaa poikimaan sijoituksiin. Jos liian suuri osa varoista jää pitkäksi aikaa tilille, inflaatio alkaa vähitellen nakertaa niiden ostovoimaa.

EFAMA:n laskelma tekee eron konkreettiseksi. Jos 10 000 euroa olisi sijoitettu sijoitusrahastoihin vuoden 2014 lopussa, summa olisi ollut vuoden 2025 lopussa inflaatio huomioiden 12 736 euroa. Jos sama summa olisi ollut pankkitilillä, sen ostovoima olisi ollut 7 605 euroa. Ero on 5 131 euroa.

Se on paljon rahaa. Ja ennen kaikkea se kertoo olennaisen: tilillä makaava raha ei vain odota parempaa hetkeä. Pitkällä aikavälillä sen ostovoima hupenee miltei huomaamatta.

Näin Suomi ottaa seuraavan sijoitusloikan

Useat viime aikaiset tutkimukset ovat kertoneet, että suomalaisten sijoittamisinto on piristynyt selkeästi. Mutta miten sijoittamisesta tehdään Suomessa entistä suunnitelmallisempaa, pitkäjänteisempää ja saavutettavampaa?

Seuraava vaihe ei ole vain yksilön vastuulla. Jos haluamme, että yhä useampi suomalainen saa rahansa tekemään töitä tulevaisuuden turvan ja unelmien eteen, myös rakenteiden pitää tukea sitä.

Tärkeimmät seuraavat askeleet ovat selkeät:

  1. Osakesäästötiliä pitää kehittää.
    Sijoittamisen pitäisi olla nykyistä helpompaa, joustavampaa ja houkuttelevampaa myös tavalliselle säästäjälle.
  2. Verokannustimia pitkäaikaiseen säästämiseen tarvitaan.
    Jos yhteiskunta haluaa kannustaa kotitalouksia siirtämään varoja talletuksista pääomamarkkinoille, pitkäjänteiselle sijoittamiselle pitää luoda selkeämpiä kannustimia.
  3. Eläkejärjestelmän pitäisi opettaa sijoittamista.
    Ruotsin esimerkki osoittaa, että järjestelmä voi tehdä sijoittamisesta tutumpaa ja arkisempaa. Kun ihmiset oppivat tekemään sijoitusvalintoja osana eläkesäästämistä, kynnys sijoittaa myös muuten madaltuu.
  4. Talousosaamista pitää vahvistaa kaikissa ikäryhmissä.
    Nuoret tarvitsevat perustaitoja, mutta yhtä lailla aikuiset ja eläkeikää lähestyvät tekevät suuria päätöksiä säästöjensä ja varallisuutensa käytöstä.
  5. Sijoittamisen pitää tuntua ymmärrettävältä.
    Usein kyse ei ole siitä, etteikö ihmisillä olisi halua sijoittaa. Kyse on siitä, että aloittaminen tuntuu vaikealta, suurelta tai epävarmalta.

Nuorilla ratkaiseva rooli suomalaisten vaurastumisen kehityksessä

Nuoret voivat ratkaista suomalaisen sijoitustarinan seuraavan vaiheen, koska heille sijoittaminen ei ole enää myöhemmän elämän suuri päätös vaan osa omaa taloudenhallintaa jo aikuisuuden alussa. Kyse ei ole vain tuoton tavoittelusta, vaan taloudellisesta toimijuudesta: mahdollisuudesta rakentaa turvaa, vapautta ja enemmän päätösvaltaa omaan elämään. 

Nuoret rakentavat talouttaan usealla tasolla: lähes puolet 18–30-vuotiaista säästää pahan päivän varalle, noin kolmannes tulevia kuluja varten ja neljännes oman pääoman kasvattamiseksi. Sijoittamisen jujusta on saatu kiinni: 16–24-vuotiaista noin kolmannes sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin, kun 15 vuotta sitten osuus oli noin 15 prosenttia. Myös alle 16-vuotiaiden osake- ja rahasto-omistaminen on noussut nykyisellään yli viidennekseen. 

Tämä kertoo sukupolvesta, joka ei vain haaveile taloudellisesta itsenäisyydestä, vaan harjoittelee sitä käytännössä. 

Jos vanhemmat sukupolvet ovat tehneet Suomesta vahvan osakeomistajien maan, nuoret voivat tehdä sijoittamisesta arkisen tavan rakentaa vaurautta. Puskuri antaa turvaa, sijoittaminen antaa suuntaa, ja yhdessä ne luovat pohjaa omannäköiselle tulevaisuudelle. 

Seuraava suomalainen vaurastumistarina ratkaistaan siinä, kuinka moni saa rahansa tekemään töitä oman tulevaisuutensa eteen. Tässä nuoret eivät ole sivuroolissa. He ovat jo näyttämässä suuntaa.

Talouden ilmiöiden takana

Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.

 

Nuoret voivat ratkaista suomalaisen sijoitustarinan seuraavan vaiheen, koska heille sijoittaminen ei ole enää myöhemmän elämän suuri päätös vaan osa omaa taloudenhallintaa jo aikuisuuden alussa. 

Analyysit
Blogi
Nordean Kiinteistöluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala

Asuminen

Asuntomarkkinoiden suunta muuttuu

Finanssivalvonnan päätös nostaa asuntolainakatto antaa merkittävää lisätukea asuntomarkkinan kehitykselle kesäkuun alussa voimaan tulleen laina-aikojen pidennyksen jälkeen. Historia saattaa vielä osoittaa, että kesällä 2026 käynnistyi suomalaisen asuntomarkkinan uusi aikakausi.

Lue lisää
Rizvan Samaletdin

Blogi

Millainen salkku kestää jatkuvan muutoksen?

Kun markkina muuttuu – kestävyys ratkaisee enemmän kuin ajoitus. Mutta mitä tapahtuu, kun muutokset eivät ole yksittäisiä häiriöitä, vaan heilunta on jatkuvaa?

Lue lisää
Jan Von Gerich, Tuuli Koivu and Juho Kostiainen 2026

Podcast

Kohti kesärauhaa

Uutiset rauhanneuvotteluiden edistymisestä ovat saaneet öljyn hinnan ja koronnosto-odotukset laskuun. Suomessa tuottavuuskehitys on piristynyt, mutta työmarkkinoilla tilanne on edelleen heikko.

Lue lisää