Asuntolainoja nostettiin Suomessa viime vuonna vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lainaa kuitenkin saa, vakuuttaa Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.
Nordean ekonomistit arvioivat kotitalouksien asunnonostokyvyn hyväksi. Uusien asuntolainojen korot ovat selvästi tavanomaista matalampia. Asuntojen hinnat ovat nousseet Suomessa vuoden 2005 jälkeen jokseenkin yhtä paljon kuin ansiotaso keskimäärin ja vain hieman nopeammin kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat. Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä hintojen nousu loiveni pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa hinnat alenivat hieman. Kuopiossa, Oulussa ja Turussa asuntojen hinnat ovat kohonneet selvästi ansiotulojen nousua hitaammin.
| 76.8 m2 asunnon keskihinta euroissa eri kaupungeissa | |||||
| Helsinki | 294067 | Turku | 144154 | Lappeenranta | 134477 |
| Espoo | 249062 | Kuopio | 143616 | Lahti | 134093 |
| Vantaa | 200678 | Seinäjoki | 142387 | Oulu | 126490 |
| Porvoo | 187776 | Vaasa | 140467 | Rovaniemi | 119962 |
| Tampere | 174797 | Joensuu | 139008 | Kajaani | 111283 |
| Suomi | 171494 | Hämeenlinna | 137626 | Pori | 108211 |
| Jyväskylä | 144307 | Mikkeli | 137242 | Kotka | 104909 |
Kotitaloudet ovat varovaisia suurten hankintojen suhteen. Uusia asuntolainoja nostettiin vuonna 2012 edellisvuotta vähemmän, asuntolainakannan kasvu hidastui loivasti, ja tehtyjen asuntokauppojen määrät laskivat hieman.
- Tämä kaikki puoltaa näkemystä, että suomalaiset asuntomarkkinat ovat perusterveet, eikä siellä näytä muhivan ikäviä yllätyksiä, sanoo Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.
- Asiakkaidemme lainanhoitomenoihin menee keskimäärin 29 prosenttia nettotuloista. Tyypillinen asuntolaina on määrältään 85 000 euroa ja laina-aika on 17 vuotta, kertoo johtaja Riikka Laine-Tolonen Nordean henkilöasiakkaat -yksiköstä.
Kokonaiskorko on edullinen
Nordean ekonomistit eivät odota asuntomarkkinoille suuria muutoksia. Kotitalouksien asunnonostokyky pysyy hyvänä.
- Lyhyet markkinakorot kohoavat toki vähitellen tänä ja ensi vuonna, mutta uusien asuntolainojen korot pysyvät verraten matalina. Asuntojen hintojen nousua hillitsevät vaisu ostovoiman paraneminen ja työllisyyden lievä heikkeneminen, Sorjonen sanoo.
- Kokonaiskorko on edelleen erittäin edullinen, alle 2 prosenttia. Korkotason nousuun kannattaa kuitenkin varautua esimerkiksi säästämällä tai korkokatolla, neuvoo Laine-Tolonen.
Lainalle katto?
Suomalaiset ovat perinteisesti olleet hyviä asuntolainan takaisinmaksajia. Asiakkaan kannalta on tärkeintä, että laina on mitoitettu oikein suhteessa perheen tuloihin. Lainaa otettaessa arvioidaan myös omien tulojen riittävyyttä nykyistä korkeammalla korkotasolla sekä varaudutaan yllättäviin tilanteisiin.
- Uskomme, että ylivelkaantuminen on estettävä muilla tavoilla kuin lainakatolla. Kaavamainen lainakatto ei mahdollista riittävän hyvin erilaisten elämäntilanteiden huomioimista, toteaa Riikka Laine-Tolonen.
Lainakatto kohdistuisi ensisijaisesti ensiasunnon ostajiin ja saisi varmasti aikaan sen, että ensiasunnon ostajien määrä markkinoilla vähenisi ainakin hetkellisesti. Lainakatto vaikeuttaisi myös työvoiman liikkuvuutta, sillä asuntojen hinnat vaihtelevat esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.
Asuntosäästäminen kasvussa
ASP-säästäminen kiinnostaa jälleen. Järjestelmää voisi vielä kehittää entisestään.
- Säästäminen olisi hyvä voida aloittaa vaikkapa heti syntymän jälkeen ja mahdollistaa vanhempien ja isovanhempien säästäminen. Säästöaika pitäisi olla vähintään vuosi ja nykyisestä kvartaaliajattelusta voitaisiin luopua, summaa Riikka Laine-Tolonen.
Lisätiedot:
Riikka Laine Tolonen, johtaja, henkilöasiakkaat, puh. 050 343 0585
Pasi Sorjonen, ekonomisti, puh. 09 165 59942
Anni Kuusisto, konserniviestintä, puh. 09 165 42653