Ursäkta...

Den här sidan finns tyvärr inte på svenska.

Stanna kvar på sidan | Gå till en relaterad sida på svenska

Nordean talousennuste: halvaantunut Suomi

Lehdistötiedote | 02-09-2015 10:00

Suomen talous supistuu neljättä vuotta peräkkäin. Maailmankaupan kasvu on pysähtymässä, eikä teollisuustuotannon tai investointien piristymisestä maailmalla ole näyttöä. Kysyntä Suomen vientituotteille pysyy heikkona, joten kilpailukyvyn parantaminen on entistä tärkeämpää. Talousuudistukset ovat välttämättömiä, mutta toteutuessaankaan ne eivät ehdi kääntää taloutta parempaan ainakaan kahteen vuoteen.

- Emme odota Suomen talouden kohentuvan oleellisesti ennustehorisontilla, vaikka öljy pysyy halpana ja euroalueen kasvu jatkuu. Kun vienti ei oleellisesti piristy, myös investoinnit uuteen kapasiteettiin jäävät vähäisiksi. Suomen rakenteelliset ongelmat pitävät talouskasvun nollan tienoilla vielä vuonna 2017, ja työttömyysaste saavuttaa euroalueen keskiarvon, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Hallitus on käyttänyt 100 päiväänsä
Viime syksynä ajateltiin, että Suomessa on turha järjestää ennenaikaisia vaaleja, koska ne pidetään kuitenkin jo keväällä 2015. Sipilän hallituksen taival alkoi toukokuun lopussa 97 päivää sitten, joten etsikkoaika alkaa olla ohi.

- Vaikka kesäloma aina hidastaa toimeenpanoa, yhteiskuntasopimuksen kariutuminen ja kärkihankkeiden viivästyminen kasaa suuria paineita hallitukselle ryhtyä ripeästi toimiin Suomen talouden pelastamiseksi, jatkaa Kangasharju.

Ilman mittavia, yhteiskuntasopimuksen korvaavia uudistuksia ja hallitusohjelman toimeenpanoa Suomen luottoluokitus jatkaa laskuaan ennusteajanjaksolla.

Viennin piristymistä on turha odottaa
Tärkeimmän vientimarkkinamme euroalueen talous on noussut jo kolmen vuoden ajan ilman näkyvää muutosta Suomen viennissä. Suomen tavaravienti on kasvanut viiden vuoden ajan, mutta aivan liian hitaasti antaakseen piristysruisketta talouteen.

- Syytä pitää etsiä viennin rakenteesta ja kilpailukyvyn puutteesta. Suomi vie pääasiassa teollisia välituotteita ja investointitavaroita yritysten tarpeisiin. Kotitalouksien kulutus on sen sijaan ollut vientimaidemme kasvun moottori, sanoo Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.

- Onneksi Saksassa ja Ruotsissa on sentään nähtävissä orastavia merkkejä investointien käynnistymisestä. Juuri sellaista konepajateollisuutemme nyt tarvitsee, Sorjonen jatkaa.

Lue koko raportti

Lisätietoja:
Aki Kangasharju, pääekonomisti p. 050 5838573,
Pasi Sorjonen, ekonomisti p. 050 5575271

Documents