Beklager...

Denne siden findes ikke på norsk

Bli værende på denne siden | Fortsett til en lignende side på norsk

Asumisen unelmia ja pelkoja

Lehdistötiedote | 08-03-2016 11:10

Suomalaisten unelma on edelleen omistusasunto. Neljäsosa kyselyyn vastanneista harkitsee muuttoa seuraavan vuoden aikana.

- Omistusasuminen on säilynyt suomalaisten unelmana. Olin hieman yllättynyt siitä, kuinka vahva asema omistusasumisella on myös nuorten joukossa, kertoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Ennätysmatalasta korkotasosta huolimatta Suomessa ei ole viitteitä asuntokuplasta.

- Arviomme mukaan Suomessa ei tarvitse olla huolissaan asuntokuplasta. Asuntoluottokannan kasvu on ollut rauhallista vaikka uusien asuntoluottojen korko on ennätysmatalalla. Asuntojen hinnat ovat puolestaan nousseet hyvin maltillisesti samaan aikaan kun vuokrataso on noussut huomattavasti asuntojen hintoja nopeammin, sanoo Nordean vähittäispankin liiketoimintajohtaja Jussi Mekkonen.

Asumisesta ei haluta maksaa enempää – lisääntyneen sääntelyn kustannuspaineet kohdistuvat uusiin asuntolainoihin

Asumiskustannukset ovat tutkimukseen vastanneilla jo nyt tapissa. Suurimmalla osalla suomalaisista asumisen kuluihin menee vaihdellen 300–900 euroa kuukaudessa, eikä niihin saisi mennä yhtään enempää kuin nyt.

- Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että asumisen kustannuksia ei ole mahdollisuutta lisätä yhtään. Suurimpina pelkoina nähdään sairastuminen ja työttömyyden uhka. Tarvittaessa kohonneista asumiskustannuksista kuitenkin selvittäisiin muista menoista säästämällä, Olli Kärkkäinen kertoo.

Lisääntyvä sääntely voi lisätä asuntolainan kustannuksia. Vaikka sääntelystä johtuva kustannusten kasvu aiheutuu pääosin olemassa olevista luotoista, voidaan kustannukset kuitenkin kohdistaa vain uusille asuntoluotoille.

- Asuntolainan marginaali on asumisen kustannuksista ainoa, johon palvelun tuottaja ei voi sopimusaikana vaikuttaa. Tämän takia lisääntyneestä sääntelystä aiheutuvista kustannuksista ylisuuri osuus kohdistuu uusiin asuntoluottoihin, Jussi Mekkonen huomauttaa.

Korkojen odotetaan pysyvän matalalla

Suomalaiset eivät usko korkojen nousuun lähivuosina. Kaksi viidestä asuntovelallisesta uskoo asuntolainan kokonaiskoron olevan kolmen vuoden kuluttua 1,5–3 prosenttia ja kolmasosa alle 1,5 prosenttia. Valtaosa nuorista asuntovelallisista ei osaa arvioida korkotasoa lainkaan.

- Neljäsosa asuntovelallisista ei ole varautunut korkojen nousuun mitenkään, vaikka heidän ehkä pitäisi. Naiset ovat kuitenkin varautuneet korkojen nousuun hieman miehiä paremmin. Suurin osa 18–25 -vuotiaista asuntovelallisista ei osannut antaa mitään arviota siitä, millä tasolla asuntolainojen korot ovat lähitulevaisuudessa. Tämä on mielestäni hieman huolestuttavaa, Olli Kärkkäinen kommentoi.

Tutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina TNS Gallup 8.-15.2.2016 välisenä aikana. Vastaukset on painotettu haastateltavan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka huomioiden. Kyselyyn vastasi 1016 18–65-vuotiasta suomalaista.

Lisätietoja:

Vähittäispankin liiketoimintajohtaja Jussi Mekkonen, p. 050 368 7029

Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen, p. 040 735 6030