Nordea odottaa Suomen talouden kasvavan vuonna 2016 yhden prosentin. Kasvuennuste on kaksinkertaistunut aiempaan verrattuna tarkentuneen tilastohistorian johdosta. Investointien ja viennin elpymisestä ei ole nähtävissä merkkejä, ja koko maailmantalouden kasvuvauhti on siirtynyt aiempaa hitaammalle vaihteelle.
- Yhden prosentin kasvu on ennen kaikkea kotitalouksien kulutuksen ja rakentamisen varassa. Tulevina vuosina talouskasvu kuitenkin hidastuu jälleen, sillä ostovoiman kehitys hiipuu eikä rakentaminenkaan kohoa nykyiseen tahtiin, vaikka se vilkkaana pysyykin, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju toteaa.
Puhditon maailmantalous heikentää merkittävästi viennin sekä kone- ja laiteinvestointien kasvunäkymiä.
Nykyisen kaltaisiin maailmantalouden numeroihin ei kuitenkaan kannata enää pettyä, sillä niistä on tullut uusi normaali. Paluuta ei myöskään ole Suomen talouden entisaikojen kasvulukuihin, sillä Suomi on edelleen menettämässä markkinaosuuksia heikentyneilläkin maailmanmarkkinoilla. Tätä menoa Suomi on ajautumassa entistä syvemmälle maailmankaupan marginaaliin.
- Hallituksen on jatkettava uudistuksia, sillä kilpailukykysopimus ei riitä työllisyyden olennaiseen parantamiseen. Nyt on pohdittava erityisesti työmarkkinoita uudistavia toimia, jotka lisäisivät työllisyyttä matalan kasvun oloissa. Liian monet uudistusehdotukset ovat törmänneet perustuslaillisiin tulkintoihin, joista onkin tullut yksi suurimmista uudistusten jarruista, Kangasharju kommentoi.
Kulutuksen kasvu jäähtyy, rakennusinvestoinnit kovassa nousussa
Yksityinen kulutus jatkoi kuluvan vuoden alkupuolella runsaan puolentoista prosentin nousussa. Eväitä samanlaiseen kulutuksen kasvuun ei ole enää jatkossa. Ansiotason kasvu hidastuu, sillä kilpailukyvyn nimissä palkankorotusvara on olematon. Työmarkkinoiltakaan ei tule tukea ostovoimaan, sillä työllisyys ei ole paranemassa tarpeeksi.
- Samaan aikaan kun palkkojen nousu hidastuu, kuluttajahintojen nousu kiihtyy. Raakaöljyn kallistuminen nostaa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden hintoja, terveydenhuollon maksukorotukset näkyvät inflaatiossa täysimääräisenä ensi vuonna, eivätkä elintarvikkeet halpene samaan malliin kuin tänä vuonna, ekonomisti Pasi Sorjonen sanoo.
Sekä asuinrakentaminen että muu talorakentaminen kasvavat kuluvana vuonna pitkästä aikaa vahvasti. Rakennusinvestointien piristyminen onkin melko vahvan yksityisen kulutuksen ohella harvoja ilon aiheita Suomen taloudessa. Rakennusinvestointien kasvuvauhti hidastuu ennustejakson loppua kohti.
Lisätietoja:
Aki Kangasharju, pääekonomisti p. 050 5838573
Pasi Sorjonen, ekonomisti p. 050 5575271
Lue raportti täältä
Kuuntele ennustetta käsittelevä podcast-lähetys täältä