Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan moni suomalaisista on joutunut niin sanotun phishingin eli tietojenkalastelun kohteeksi. Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin valveutuneita ja varautuneita, mutta parannettavaakin löytyy.
Tutkimuksen mukaan joka viidettä suomalaista on yritetty huijata antamaan esimerkiksi pankkitunnuksia, korttitietoja tai tekemään perusteettomia maksuja.
- Huijaukset ja tietojenkalastelu on nykyään varsin yleistä, oikeastaan jokapäiväinen asia. Sitä vastaan voi suojautua omilla toimilla, mutta myös käyttämällä moderneja palveluita. Esimerkiksi pankkitunnusten siirtyminen paperisesta versiosta mobiiliin on tehnyt tunnusten väärinkäytöstä käytännössä erittäin vaikeaa. Tämä näyttää vähentäneen rajusti Nordean asiakkaisiin kohdistuneita huijausyrityksiä, henkilöasiakasliiketoiminnan varajohtaja Jani Eloranta toteaa.
Vaikka erilaiset huijausyritykset ovat varsin yleisiä, hyvä asia on se, että tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuitenkin valveutuneita asian suhteen. Suurin osa on mielestään saanut tarpeeksi tietoa siitä, miten suojautua huijareita vastaan. Eniten tietoa saadaan tiedotusvälineistä ja omalta pankilta.
Pankki ei koskaan kysy asiakkaan pankkitunnuksia tai maksukorttien tietoja
Vastausten perusteella voidaan todeta, että lähes kaikki tarkkailevat pankkitilinsä saldoa, jotta tietävät pankkikorttiostojen ja maksujen vastaavan todellisia ostoja, eivätkä kerro henkilökohtaisia tietoja ulkopuolisille.
- Pienillä asioilla ja tarkkaavaisuudella voi lisätä turvallisuutta. Kannattaa aina muistaa, että pankki, toinen palveluntarjoaja tai mikään viranomainen, edes poliisi, ei koskaan kysy asiakkaiden pankkitunnuksia tai maksukorttien tietoja, Eloranta muistuttaa.
- Huolestuttavaa on se, että tutkimuksen mukaan 40 prosentilla on sama salasana useammassa eri verkkopalvelussa. Tämä heikentää tietoturvaa, Eloranta huomauttaa.
Tutkimuksesta löytyi myös pieniä eroja ikäryhmien välillä. Nuoret esimerkiksi saavat vanhempia enemmän tietoa huijauksiin varautumisesta sosiaalisesta mediasta, nuorilla on vanhempia ikäryhmiä useammin sama salasana useammassa palvelussa ja nuoret eivät tarkkaile niin usein tiliensä saldoa.
- Osallisuus nykyaikaisessa digitaalisessa yhteiskunnassa vaatii yhä useammilta uudenlaisia taitoja ja tietoja. Nordea on keskittänyt kaikki yhteiskuntavastuuhankkeensa näiden taitojen vahvistamiseen. Vuonna 2018 kohtasimme yhteistyökumppaneittemme kanssa yli 100 000 nuorta ja yli 10 000 senioria talous- ja digitaitojen opastamisen merkeissä. Määrää on tarkoitus edelleen kasvattaa, Eloranta kertoo.
Lisätietoja:
henkilöasiakasliiketoiminnan varajohtaja Jani Eloranta p. 050 373 3259
lehdistöpäällikkö Satu Malkamäki p. 09 4245 1006
Tutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina YouGov 3.-4.9.2018 välisenä aikana. Vastaukset on painotettu haastateltavan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka huomioiden. Kyselyyn vastasi 1008 yli 18-vuotiasta suomalaista.