Suomi on muiden Pohjoismaiden rintamassa selättänyt koronan ensimmäisen vaiheen onnistuneesti. Jatkossa tilanne uhkaa kuitenkin muuttua haastavammaksi, sillä kansainvälisen talouden epävarmat näkymät hidastavat vientisektorin toipumista. Ennustamme Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 5,0 prosenttia ja toipuvan ensi vuonna 3,0 prosentin kasvuun.
Maailmantalouden tekohengitys koronakriisin jälkeen valtavin elvytystoimin on tuottanut tulosta, vaikkakin suuret talousalueet toipuvat koronasta kovin eritahtisesti. Samalla kun Kiina rakentaa jälleen talouttaan vauhdilla ulos koronan synnyttämästä kuopasta, hidastaa virustilanne toipumista niin Yhdysvalloissa kuin osassa euroaluettakin. Maailmantalouden syksystä onkin tulossa poikkeuksellisen mielenkiintoinen.
Pohjoismaat ovat kuuluneet koronakriisin aikana maailman eliittiin talouskehityksensä puolesta. Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat ovat näyttäneet voimansa ja kuluttajat ovat palauttaneet taloudet ennätysnopeasti kohti normaalia. Kaikissa Pohjoismaissa BKT:n taso on kuitenkin yhä selvästi alle normaalin ja loppukiriä hidastaa koronakriisin heikentämä työmarkkinatilanne.
”Suomen näkökulmasta maailmantalouden riskit liittyvät pitkälti investointinäkymään. Rahaa on kyllä saatavilla keskuspankkien ja valtioiden elvytysohjelmien ansiosta, mutta riittääkö yrityksillä kanttia investoida epävarmassa ympäristössä ja pärjäämmekö koventuvassa kansainvälisessä kilpailussa, kun vahva euro syö hintakilpailukykyämme”, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu pohtii.
”Emme odota muutosta keskuspankkien elvyttävään linjaan. EKP:n elvytystä tarvitaan jatkossakin ja korkotaso pysyy pitkään matalana. Vaikka valtava elvytys pitää yllä keskustelua inflaation merkittävästäkin kiihtymisestä, näemme riskien painottuvan yhä hyvin hitaan inflaation tai jopa deflaation suuntaan”, Koivu kertoo.
Suomi otti erävoiton koronasta, mutta koitos vasta alussa
Suomen talouskehitys oli alkuvuonna aiemmin ennakoitua parempaa ja Suomi pääsi nopeasti toipumisuralle kevään romahduksen jälkeen. Niinpä maltillistamme ennustettamme BKT:n supistumisesta tänä vuonna 5,0 prosenttiin ja odotamme talouden kasvavan 3,0 prosenttia vuonna 2021 ja 2,0 prosenttia vuonna 2022.
”Nordean korttimaksutilastot osoittavat kotimaisen kulutuksen toipumisen jatkuneen nopeana heinä-elokuussa. Osittain kyseessä on kuitenkin patoutuneen kysynnän purkautuminen ja elpyminen hidastuu loppuvuotta kohden”, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen ennakoi.
”Ennusteessa koronan aiheuttama kuoppa kuroutuu umpeen vuoden 2022 lopussa. Riskinä kuitenkin on, että Suomen vientiteollisuuden tilauskirjat jatkavat supistumistaan ja viennin toipuminen on odotettua hitaampaa. Kustannuskilpailukyvyn ylläpito on edellytys, että Suomen vienti pääsee takaisin kasvu-uralle”, Kostiainen analysoi.
Lue koko ennuste täältä.
Lisätietoja:
Tuuli Koivu, pääekonomisti p. 040 0655 967
Juho Kostiainen, ekonomisti p. 040 7098 531
Nordean viestintä, p. 09 4245 1006
Nordea on pohjoismainen yleispankki. Olemme auttaneet asiakkaitamme toteuttamaan unelmiaan jo 200 vuoden ajan. Haluamme olla vahva ja henkilökohtainen kumppani raha-asioissa ja tarjota merkityksellisiä palveluita sekä asiakkaillemme että yhteiskunnille, joissa toimimme. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää osoitteessa nordea.com.