Beklager...

Denne siden findes ikke på norsk

Bli værende på denne siden | Fortsett til en lignende side på norsk
mature-friends-having-garden-party-while-children-are-playing-in-backyard

Nordea: Voimakas kysyntä luo painetta asuntojen hintojen nousulle

Lehdistötiedote | 18-06-2021 10:00

Asuntojen kysyntä ja sitä myötä hintojen nousu on koronavuoden aikana kasvanut ennätysmäiseksi. Tarjonnan väheneminen tulee rajoittamaan asuntokauppamääriä, mutta luo samalla painetta hintojen nousulle loppuvuonna. Rakentaminen kasvukeskuksissa on vauhdittunut, mikä saattaa tarkoittaa maltillisempaa hintakehitystä tulevina vuosina. Asuntolainakannan kasvu on kuitenkin ollut maltillista, ja nykyinen sääntely näyttäisi toimivan hyvin velkaantumisen hillinnässä.

Pandemian myötä suuremman asunnon ja oman pihan kaipuu on ajanut ihmisiä ostamaan asuntoja jälleen kauempaa kasvukeskuksista. Muuttoliike kaupunkeihin onkin hidastunut ja suuntautunut enemmän kehyskuntiin. Tämän ilmiön ennustetaan jäävän osittain pysyväksi ja tuovan vastavoimaa pitkään jatkuneeseen asuntohintojen voimakkaaseen polarisaatioon eri alueiden välillä.

”Etätyöt varmasti lisääntyvät jatkossakin verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan, joten kehyskuntien nousu todennäköisesti jää pitkäaikaisemmaksi ilmiöksi. Toisaalta mielenkiintoista on, että pienet asunnot kuten keskustayksiöt ovat kuitenkin käyneet kaupaksi – liikkeellä on ollut niin sijoittajia kuin ensiasunnon ostajiakin. Vapaita vuokra-asuntoja on ollut nyt paljon, joten asuntosijoittajat hyötyvät opiskelijoiden palaamisesta lähiopetukseen”, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Myös kesämökkien kysyntä on kasvanut, ja monet viettävät ensimmäistä juhannustaan uudella mökillä.

”Todennäköisesti ulkomaan matkailun avautuminen rauhoittaa mökkimarkkinaa tulevina kesinä. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että mökeistä olisi ylitarjontaa, ja etätöiden sekä kotimaanmatkailun suosio kantanee mökkimarkkinaa myös pandemian yli”, arvioi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Rakentaminen hintojen nousun lääkkeenä

Kaupunkien vetovoima ei ole pandemiasta huolimatta kokonaan kadonnut, ja muuttoliikkeen ennakoidaan jatkuvan kasvukeskuksiin. Kaupunkien rakentaminen on päässyt viime vuosina väestönkasvun mukaan. Tämä patoaa hintapaineita pidemmällä aikavälillä, vaikka toistaiseksi vahva kysyntä ajaa hintoja ylös voimakkaasti.

”Riittävä rakentaminen onkin ainoa lääke asuntohintojen nousun hillitsemiseksi ja sitä kautta osaavan työvoiman varmistamiseksi kasvukeskuksiin. Mikäli rakentaminen pysyy nykytasoilla myös tulevina vuosina, eikä väestönkasvu kiihdy merkittävästi, on nähtävissä, että hintojen nousu on maltillisempaa seuraavat vuodet. Kaupunkien sisällä voi kuitenkin tapahtua suuriakin hintojen nousuja, kun alueet kehittyvät esim. liikenneyhteyksien parantuessa”, Kostiainen arvioi.

 Korona-aikana nähdyn poikkeuksellisen vahvan asuntokysynnän taustalla on ollut muusta kulutuksesta säästyneiden rahojen suuntaaminen asumiseen, aito tarve vaihtaa asuntoa tilanteiden muuttuessa sekä matala korkotaso. Asuntomarkkinoiden voimakasta kysyntää on nähty myös muissa Pohjoismaissa, joissa hinnat ovat nousseet vielä huomattavasti nopeammin kuin Suomessa.

Nykyinen sääntely näyttäisi toimivan

Asuntomarkkinoiden voimakas kysyntä on johtanut myös asuntoluottojen nostojen kasvuun viimeisen vuoden aikana. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna velkakannan kasvu on kuitenkin ollut maltillista suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna muihin Pohjoismaihin ja euroalueen keskimääräistä tasoa.

”Asuntoluototuksen nykyinen sääntelykehikko toimii hyvin ylivelkaantumisen hillinnässä, emmekä näe sen suhteen tarvetta muutoksiin. Asiakkaan tulojen riittävyys velanhoitoon erilaisissa korkoympäristöissä varmistetaan aina lainaa myönnettäessä. Suomalaiset ovatkin kerryttäneet varallisuutta muissakin omaisuusluokissa viimeisen kymmenen vuoden aikana - tämä on hyvä asia sekä talouden aktiivisuuden että yksittäisen säästäjän kannalta”, painottaa Pajala.

Asuntomarkkinakatsaus kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Lisätietoja:

Nordea, viestintä, media [at] nordea.fi (media[at]nordea[dot]fi), p.  09 4245 1006
Jussi Pajala, toimitusjohtaja, Nordea Kiinnitysluottopankki, p. 040 545 3859
Juho Kostiainen, ekonomisti, Nordea, p. 040 709 8531

Oma talous