Sorry...

This page does not exist in your language. You will be taken to a related page.

Stay on this page | Continue

Nordean tutkimus: Sijoitetut summat ovat lähes tuplaantuneet muutamassa vuodessa

Lehdistötiedote | 22-06-2021 09:00

Lähes 80 prosenttia säästää tai sijoittaa varojaan, selviää Nordean teettämästä tutkimuksesta. Vuositasolla sijoitetaan lähes 4 000 euroa (mediaani), joka on merkittävästi enemmän kuin vuonna 2018 teetetyssä vastaavassa tutkimuksessa, jolloin yleisin summa oli 2 000 euroa. Naisille tärkein kriteeri on matala riski, kun miehet arvostavat korkeaa tuotto-odotusta. Koronapandemia ei ole vaikuttanut suurimman osan säästämiseen ja sijoittamiseen.

Miehistä peräti 84 prosenttia ilmoittaa säästävänsä tai sijoittavansa, kun naisilla vastaava luku on 75 prosenttia. Vuodessa sijoitetaan keskimäärin 3981 euroa. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista kertoi, ettei koronapandemia ole vaikuttanut heidän sijoittamiseensa. Niistä, joiden sijoittamiseen korona on vaikuttanut, useampi oli lisännyt sijoittamista kuin vähentänyt sitä. Pääkaupunkiseudulla sijoitetaan selvästi enemmän kuin muualla Suomessa, keskimäärin 5 000 euroa vuodessa.

”Suomalaiset ovat viime vuosina aktivoituneet säästämisessä ja sijoittamisessa. Perinteisen asuntosäästämisen rinnalla tehdään sijoituksia myös osakkeisiin ja rahastoihin. Viimeisen viiden vuoden aikana asuntolainaa ottaneista jopa yhdeksän kymmenestä säästää tai sijoittaa muihin kohteisiin asuntolainan lyhennyksen ohella. On hyvä, että varallisuutta kerrytetään monipuolisesti”, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Erityisesti nuoret aikuiset ovat aktiivisia säästäjiä ja sijoittajia. Peräti 88 prosenttia 25-30 -vuotiaisista ilmoittaa sijoittavansa ja säästävänsä. Tilisäästäminen on edelleen yleisin säästämisen muoto, mutta yli puolet säästää myös rahastoihin. Erityisesti nuoret ovat löytäneet indeksirahastot, kun vanhempi väki luottaa enemmän aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin.

”Olen laittanut ilolla merkille nuorten aktivoitumisen. Vaikuttaa siltä, että taloustaidoista ja rahapuheesta on tullut nuorten keskuudessa hyväksytympää julkisen keskustelun ja sosiaalisen median myötä. Nuoret myös käyttävät sujuvasti erilaisia digitaalisia alustoja kuten mobiilipankkia, joilla sijoittaminen on nykyään todella helppoa”, sanoo Nordean sijoituspalveluista vastaava johtaja Tanja Eronen.

Matala riski tärkein kriteeri, nuoret kiinnostuneita taloudellisesta riippumattomuudesta

Tärkein sijoituskriteeri suomalaisille on kyselyn mukaan sijoituksen matala riski, ja pahin pelko on mahdollinen rahojen menettäminen. Riskinkaihtajina korostuvat naiset ja yli 65-vuotiaat tai eläkeläiset. Varovaisuutta sijoittamisessa saattaa selittää myös tiedon puute. Vain 41 prosenttia vastaajista kokee, että heillä on riittävästi tietoa sijoittamisesta.

”Miehet ovat edelleen huomattavasti itsevarmempia sijoittamisen suhteen. Siinä missä 54 prosenttia miehistä kokee omaavansa riittävästi tietoa, on naisten kohdalla vastaava osuus vain 27 prosenttia. Miehet myös nostavat korkean tuotto-odotuksen jopa tärkeimmäksi sijoituksensa kriteeriksi. On kuitenkin tutkimuksia, joiden mukaan naisten pitkäjänteisempi sijoitustapa tuo pidemmällä aikavälillä paremman tuloksen”, Eronen mainitsee

Lähes joka toinen säästää pahan päivän varalle tai yllättävien menojen hankintaa varten. Taloudellista riippumattomuutta tavoittelee 24 prosenttia vastaajista, nuorista 18-24 -vuotiaista jopa 39 prosenttia vastaajista. Vaikka paljon keskustelua herättäneisiin kryptovaluuttoihin sijoittavia on aineistossa niin vähän, että havainto on vain suuntaa-antava, on kiinnostavaa, että joka toinen heistä tavoittelee taloudellista riippumattomuutta.

Sijoitusneuvoja haetaan myös sosiaalisesta mediasta

Sijoitusneuvoja haetaan eniten pankkien ja sijoituspalvelutarjoajien asiantuntijoilta (44 prosenttia vastaajilta) sekä niiden digitaalisista kanavista, mutta myös tiedostusvälineistä. Myös sosiaalinen media on nostanut merkitystään.

”Nuorilla painottuvat asiantuntijoiden lisäksi sukulaisten ja tuttavien neuvot sekä toisaalta erilaiset sosiaalisen median alustat. Keväällä digitaalisten keskustelupalstojen merkityksestä niin kutsuttujen meemiosakkeiden osalta puhuttiin paljon, ja näyttää siltä että ilmiö on kasvava. Tutkimuksessammekin lähes puolet kryptovaluuttoihin sijoittavista nosti sosiaalisen media tietolähteekseen. Pankkien asiantuntijoille on kuitenkin edelleen käyttöä, ja olemmekin pyrkineet olemaan läsnä myös siellä missä nuoretkin – vastaamme sijoittamiseen liittyviin kysymyksiin muun muassa sosiaalisen median alusta Jodelissa”, Eronen sanoo.

Lisätietoja:

Nordea, viestintä, media [at] nordea.fi, 09 4245 1006
Juho Kostiainen, ekonomisti, Nordea, 040 709 8531
Tanja Eronen, sijoituspalveluista vastaava johtaja, 040 744 7482

Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina Kantar TNS 25.5.-3.6.2021 välisenä aikana ja siihen vastasi 1 033 18–79-vuotiasta suomalaista.

Lehdistötiedotteet