Alkuvuonna ennätystahtiin käynyt asuntokauppa on osoittanut tasaantumisen merkkejä niin kysynnän kuin hintojen kehityksenkin osalta. Kauppa käy kuitenkin pandemiaa edeltävää aikaa vilkkaampana, ja näkymät ovat asuntomarkkinoiden osalta vakaat. Hinnat nousevat edelleen Helsingissä, vaikka pääkaupunkiseutu on kärsinyt korona-aikana maan sisäisestä muuttotappiosta ensimmäistä kertaa 15 vuoteen. Asuntomarkkinoiden tasapainolle pandemian jälkeen on nähtävissä kolme mahdollista kehityssuuntaa.
Alkuvuonna nähdyt ennätykselliset asuntokauppamäärät ovat hieman tasaantuneet. Myös asuntojen hintojen nopein nousuvaihe näyttäisi olevan ohi meillä ja muualla: esimerkiksi Ruotsissa asuntohintojen nopea nousu on katkennut kesän aikana.
”Pääkaupunkiseudulla hinnat edelleen nousevat, vaikka väki virtaa kehyskuntiin. Tätä selittää kasvanut neliöiden tarve ja se, että rahaa on suunnattu asuntomarkkinoille, kun kulutus on vähentynyt. Toisaalta maahanmuutto ja syntyvyys ovat pitäneet yllä pääkaupunkiseudun väestönkasvua maan sisäisestä muuttotappiosta huolimatta ja sijoittajat ovat pysyneet yllättävän kärsivällisinä vuokrakysynnän palautumisen suhteen”, kommentoi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Kerrostalorakentaminen kasvussa
Rakentaminen on vilkasta erityisesti kasvukeskuksissa, jossa uusia asuntoja valmistuu ensi vuonna ennätysmäärä. Tilastojen mukaan vuodesta 1995 lähtien kerrostalorakennuksia aloitetaan nyt enemmän kuin koskaan ennen. Myös tonttikauppa on käynyt vilkkaana viime aikoina, mikä ennakoisi myös omakotirakentamisen kiihtymistä.
Rakentamisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Erityisen nopeaa on ollut puutavaran ja teräksen hintojen nousu, minkä taustalla on globaali rakentamisen nopea piristyminen asuntohintojen noustessa.
”Rakennuskustannusten nousu ei lähtökohtaisesti nosta asuntojen hintoja, sillä asunnot hinnoitellaan kysynnän perusteella. Kustannusten nousu näkyy alempina tonttihintoina, mutta kasvaneessa tonttien kysyntätilanteessa rakennuskustannusten vaikutusta tonttihintoihin on hankala erottaa”, mainitsee Kostiainen.
Kolme mahdollista tulevaisuuden kehityskulkua
Normaalista taantumasta poiketen viimeisen puolentoista vuoden aikana asuntojen hinnat ovat siis nousseet ja kysyntä vahvistunut. Vielä on kuitenkin epäselvää, mihin asuntomarkkinoiden tasapaino asettuu pandemian jälkeen.
”Pidän mahdollisena, että niin kutsuttu uusi normaali tarkoittaa lisääntyneiden etätyömahdollisuuksien muuttaneen ihmisten asumispreferenssejä pysyvästi niin, että asumisväljyyttä arvostetaan jatkossa ydinkeskustan läheisyyden kustannuksella. Tällöin tonttien ja omakotitalojen kysyntä pysyy korkealla kehyskunnissa ja omakotirakentaminen alkaa vauhdittua. Keskustojen läheisyydessä yksiöiden ja isompien asuntojen neliöhinnat alkavat lähentyä toisiaan”, Kostiainen arvioi.
Aivan poissuljettuna Kostiainen ei pidä myöskään paluuta niin kutsuttuun vanhaan normaaliin, jossa asumisen käytettävä rahamäärä hieman vähenee kulutuksen suuntautuessa muualle, pienten asuntojen kysyntä kasvaa ja mökkien ja omakotitalojen hinnat laskevat.
”Epätodennäköisin, mutta ihan mahdollinen lopputulema on niin sanottu asuntomarkkinahäiriö, jossa kasvaneelle kasvukeskusten pienelle asuntokannalle ei riitä jatkossa kysyntää vuokramarkkinoilla ja koronnousu vähentäisi omistusasuntojen kysyntää asumismenojen kasvaessa. Tällaiset tekijät paitsi laskisivat hintoja, niin myös hidastaisivat tilapäisesti rakentamista”, Kostiainen päättää.
Nordean asuntomarkkinakatsaus kokonaisuudessaan verkossa.
Lisätietoja:
Juho Kostiainen, ekonomisti, Nordea, 040 709 8531
Nordea, viestintä, media [at] nordea.fi (media[at]nordea[dot]fi), 09 4245 1006