Useampi kuin yksi neljästä suomalaisesta kertoo energian hinnan nousun vaikuttavan heidän asumismenoista selviämiseensä, selviää Nordean teettämästä tutkimuksesta. Suomalaiset uskovat edelleen asuntomarkkinoiden positiiviseen kehitykseen ja yhä useampi haaveilee omistusasunnosta. Ilmastonmuutos on kuitenkin vaikuttanut peräti joka toisen suomalaisen odotuksiin tulevaisuuden kotia koskien.
Energiahintojen kallistuminen on nostanut asuinkustannuksia tuntuvasti tänä vuonna, ja enemmistö suomalaisista (58 %) onkin huolissaan energian hinnannoususta asumisessaan ja useampi kuin yksi neljästä kaikista suomalaisista kertoo energian hinnannousun vaikeuttavan asumismenoista selviytymistä.
”Kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat vuoden toisella neljänneksellä 2,1 prosenttia. Viimeaikainen sähkön, kaukolämmön, öljyn sekä remonttien hintojen nousu tulee näkymään loppuvuonna selvästi tätä nopeampana asumiskustannusten nousuna. Omakotiasujat näkevät energiahintojen nousun suoraan energiayhtiöiden laskussa ja osakeasujille ikävä yllätys on tiedossa viimeistään ensi kevään yhtiökokouksessa, kun hoitovastikkeita voidaan joutua nostamaan”, kommentoi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Energiahintojen nousu, huoli ilmastonmuutoksesta ja valtion tukitoimet ovatkin vauhdittaneet asuntojen energiaremontteja viime vuosina. Nordean tutkimuksen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana 28 prosentissa asunnoista on joko tehty tai suunniteltu ympäristöystävällisempää lämmitysratkaisua.
”Ilmastonmuutos on vaikuttanut tutkimuksemme mukaan joka toisen suomalaisen odotuksiin tulevaisuuden kodista. Ilmaston kannalta tärkeinä ominaisuuksina pidetään asunnon ekologista lämmitysmuotoa, energiatehokasta rakennustapaa sekä hyviä julkisen liikenteen yhteyksiä. Energiaratkaisuilla voikin jatkossa olla keskeinen merkitys asumisen kustannusten ja asunnon yleisen houkuttelevuuden kannalta. Suomalaisten ilmastopäästöistä noin 30 prosenttia tulee asumisesta, joten asumisen energiaratkaisuilla on huomattava merkitys Suomen hiilineutraalisuustavoitteen kannalta”, Kostiainen huomauttaa.
Suurin osa on varautunut korkojen nousuun
Ennätysalhaisten korkojen mahdollisesta noususta on keskusteltu läpi vuoden. Nordean tutkimuksen mukaan 73 prosenttia asuntolainaa ottaneista onkin varautunut korkojen nousuun eri tavoin.
”On hyvä, että suurin osa suomalaisista asuntovelallisista on varautunut tavalla tai toisella korkojen mahdolliseen nousuun. Tutkimuksemme mukaan korkosuojausvaihtoehtoja harkittaessa suojauksen hinnan merkitys näyttäytyy erityisen tärkeänä. Toistaiseksi suojautuminen korkojen nousun varalta on erittäin edullista, kun pitkät korot ovat matalalla, ja kustannustietoinen asiakas onkin suojauksen osalta liikkeellä jo hyvissä ajoin. Hyvä ja suosittu vaihtoehto on myös säästää ja sijoittaa asuntolainan ohella”, muistuttaa Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
Nordeassa asuntolainat aina myös stressitestataan 6 prosentin korolla ja 25 vuoden maksuajalla. Näin ollen lainamäärät ovat mitoitetut siten, että kotitaloudet kestävät korkojen nousun, vaikka kuukausittainen lainanhoitokulu kasvaisikin.
Asuntomarkkinoiden positiivinen vire jatkuu
Yhä useampi suomalainen harkitsee omistusasunnon hankkimista. Vuosi on ollut myös pankkien tiskeillä ennätysvilkas, ja asuntojen hinnat ovat nousseet laaja-alaisemmin ympäri Suomen. Esimerkiksi Nordeassa tammi-syyskuussa 2021 myönnettiin 13 prosenttia enemmän asuntoluottoja kuin vuonna 2020 vastaavana ajanjaksona.
”18-34 -vuotiaista vastaajista 9 prosenttia kertoi muuttaneensa isompaan asuntoon korona-aikana. Mikäli koronan myötä etätyö jää pysyvämmäksi ilmiöksi 16 prosenttia tästä ikäryhmästä vastaa tarvitsevansa suuremman asunnon. Etätyö onkin nostanut omakotitalojen ja isompien asuntojen suosiota, mikä on näkynyt viimeisen vuoden aikana isompien asuntojen kasvaneina kauppamäärinä ja nopeana hintojen nousuna. Ylipäänsä laajeneva joukko suomalaisia harkitsee omistusasunnon hankkimista ja uskoo asuntomarkkinoiden positiiviseen kehitykseen”, Pajala kertoo.
Linkki Nordean asuntomarkkinakatsaukseen.
Lisätietoja:
Jussi Pajala, toimitusjohtaja, Nordea Kiinnitysluottopankki, 040 545 3859
Juho Kostiainen, ekonomisti, Nordea, 040 709 8531
Nordea, viestintä, media [at] nordea.fi (media[at]nordea[dot]fi), 09 4245 1006
Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina Kantar TNS 10.11.-16.11.2021 välisenä aikana ja siihen vastasi 1033 18–79-vuotiasta suomalaista.