Sorry...

This page does not exist in your language. You will be taken to a related page.

Stay on this page | Continue

Maailman metsäpäivä: metsä tarjoaa vakaata tuottoa myös tulevaisuudessa

Lehdistötiedote | 21-03-2022 08:19

YK:n Maailman metsäpäivää vietetään 21. maaliskuuta. Suomalaiset metsäsijoitukset ovat tuottaneet vuosina 2010-2020 keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Nordea ennustaa metsäsijoitusten tuoton olevan tästä eteenpäin maltillisempi, noin kolme prosenttia vuodessa, mutta vakaudessaan erittäin kilpailukykyinen muihin sijoituslajeihin nähden. Metsäsijoitukset todennäköisesti myös suojaavat sijoittajaa korkotason ja inflaation mahdollisesti noustessa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa. Vain osalla omistuksen ensisijainen tavoite on metsästä saatu tuotto, mutta taloudellisten tavoitteiden merkitys on kuitenkin viime vuosikymmeninä kasvanut. Viime vuosikymmenen metsätuotosta noin kaksi prosenttia on muodostunut

metsäkiinteistöjen arvonnoususta ja runsaat kolme prosenttia hakkuutuloista. Hakkuutuloon vaikuttaa puun hinta sekä se, miten paljon puuta metsäpalstalta voidaan vuosittain kaataa.

”Vuoden 2021 tuottoluvut ovat vielä tarkentumassa, mutta jo nyt on selvää että viime vuodestakin tulee hyvä. Kantohinnat nousivat noin kahdeksan prosenttia, hakkuumäärät noin kymmenen prosenttia ja varsinkin tukkipuun kysyntä oli kova. Yli kymmenen hehtaarin kokoisten metsäkiinteistöjen hinnat nousivat viime vuonna yli kymmenen prosenttia, mikä kertoo siitä, että metsä kiinnosti myös sijoittajia. Komeita lukuja siis historiassa ja nyt metsäsijoittajan pitää katsoa eteenpäin”, sanoo Nordean johtava sijoitusstrategi Mats Hansson.

Puun kysyntä on maailmanlaajuisesti ollut melko vakaata, mutta kysynnän kasvu hidasta. Sanomalehtipaperin kysyntä on miltei puolittunut huippuvuosista, kun taas lisääntynyt rakentaminen on lisännyt vanerin ja paneelien kysyntää. Tulevaisuudessa puulle saatetaan löytää lisää käyttöä muun muassa kemikaaliteollisuudessa ja tekstiiliteollisuudessa. Kokonaisuudessaan arvioidaan, että puutuotteiden kysyntä pysyy melko samanlaisena ja kasvaisi jatkossakin noin kahden prosentin vuosivauhtia.

”Koska puutuotteiden kysyntä kasvaa hitaasti ja puun tarjonta riittää vastaamaan kysyntään, emme usko kantohintojen tästä merkittävästi nousevan. Arvio kolmen prosentin tuotosta on keskiarvo koko Suomen metsäsijoituksille: yksittäisen metsäpalstan tuotto voi ostohinnasta ja hakkuutuotosta riippuen poiketa tästä paljonkin, aivan kuten esimerkiksi yksittäisen osakkeen tuotto voi poiketa huomattavasti koko markkinaa kuvaavasta indeksistä”, Hansson kuvaa.

Metsäsijoituksesta suojaa inflaatiota vastaan

Kolmen prosentin tuotto on  tällä hetkellä varsin kilpailukykyinen verrattuna moniin omaisuuslajeihin. Matala korkotaso pakottaa sijoittajat metsästämään tuottoa muualta, mikä nostaa arvostustasoja kaikkialla ja painaa tuotto-odotuksia metsäsijoitusten lisäksi myös esimerkiksi osakkeissa.

”Korkojen ja inflaation mahdollisesti noustessa metsäsijoittajan rahat ovat paremmassa turvassa kuin esimerkiksi riskiyrityslainoihin sijoittavalla. Koska metsäkiinteistöjen hintojen kehitys on viime vuosikymmeninä ollut melko vakaata ja inflaatio on pysynyt matalana, metsäsijoitukset eivät ole pitkään aikaan pystyneet kunnolla näyttämään kykyään suojata sijoittajaa inflaatiolta – uskon, että se aika voi hyvinkin olla käsillä”, Hansson sanoo.

Kuten muitakin sijoituksia, metsäsijoituksiakin pitäisi mahdollisuuksien mukaan hajauttaa.

”Jos rahat hajauttaa useaan metsäpalstaan, myrsky- ja tuholaisriskit saadaan hajautettua. Maantieteellinen hajautus kannattaa myös ottaa huomioon siinä missä osakemarkkinoillakin. Vaikka Suomessa puun hinta ja kysyntä on ollut melko vakaata, olisi hyvä etteivät kaikki sijoittajan metsäsijoitukset olisi riippuvaisia Suomen kysynnästä ja hintatasosta”, Hansson muistuttaa.

Yksityiset metsänomistajat myyvät teollisuudelle 80 prosenttia sen tarvitsemasta kotimaisesta puusta. Noin puolet metsätiloista on saatu perintönä ja keskimääräinen hallinta-aika on 22 vuotta.

”Tämä kertoo pitkäjänteisyydestä, jota metsäsijoittaminen vaatii  –  puu ei kasva hetkessä ja metsätilan myynti ja osto on arvopaperikauppaa hitaampaa ja vaatii ammattitaitoa. Toisaalta metsäsijoittajalle on sitten vastineeksi tarjolla vakaa tuottomahdollisuus. Metsäsijoittajan perusteellinen harkinta osto- ja myyntipäätöksissä on sellaista, mistä kaikki sijoittajat voisivat ottaa mallia”, Hansson päättää.

Nordean asiakkaat voivat sijoittaa hyvin hajautettuun ja ammattimaisesti hoidettuun eurooppalaiseen metsään helposti metsärahasto Dasoksen kautta. Lue lisää.

Lisätietoja:

Nordea, viestintä, media [at] nordea.fi (media[at]nordea[dot]fi), 09 4245 1006

Lehdistötiedotteet