Ukrainan sodan epäsuorat vaikutukset ulottuvat kaikkiin suuryrityksiin muun muassa hintojen ja korkojen nousun seurauksena, arvioidaan Nordeasta. Sen sijaan Suomen kasvuyrityskenttä ei ole juurikaan kärsinyt sodan mukanaan tuomasta yleisestä epävarmuudesta. Ekonomistin mukaan Suomen talous kärsii, mutta toisaalta monet tekijät myös suojaavat kansantaloutta.
Nordean suurasiakasliiketoiminnasta Suomessa vastaava johtaja Petteri Änkilä näkee, että vaikka vientiyritysten toimintaympäristö on sodan myötä muuttunut, merkkejä maariskin toteutumisesta ei ole havaittavissa.
”Emme näe kohonnutta maariskiä rahoitusmarkkinoiden hinnoittelussa tai kiinteistösektorilla ulkomaisten sijoittajien poissaololla”, Änkilä toteaa.
Osa yhtiöistä saattaa jopa hyötyä tilanteesta esimerkiksi hintojen nousun myötä.
”Kriisi vaikuttaa investointihalukkuuteen ja kuluttajien luottamukseen, ja lisäksi hinnat ja korot ovat nousussa”, Änkilä arvioi.
Änkilän mukaan loppuvuoden näkymät suuryrityksille ovat kuitenkin melko hyvät ja liikevaihdot ovat kasvussa.
Startupit selviytymässä vähin vaurioin
Suomen kasvuyrityskenttä ei ole juurikaan kärsinyt sodan mukanaan tuomasta yleisestä epävarmuudesta. Nordean kasvuyritysyksikön johtajan Vesa Riihimäen mukaan tätä selittävät monet tekijät.
”Näistä yrityksistä hyvin harvalla on myyntiä Venäjällä tai Ukrainassa. Kasvuyritysten liiketoiminta on vahvasti globaalia, länsimarkkinoille suuntautuvaa”, Riihimäki toteaa.
Sen sijaan monen kasvuyrityksen it-työvoimaa on paljon Ukrainassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä.
”Tiedämme, että moni asiakasyritys on joutunut ratkomaan työntekijöiden tilanteisiin liittyviä haasteita.”
Riihimäen mukaan on todennäköistä, että suomalaiset kasvuyritykset selviävät kriisistä hyvin.
”Startupien liiketoiminta jatkuu lähes normaaliin tapaan. Ei ole myöskään merkkejä siitä, että kansainväliset pääomasijoittajat olisivat kaikkoamassa Suomesta mihinkään.”
Nordealla on Suomen startup- ja kasvuyritysmarkkinassa 80 prosentin markkinaosuus.
Suomen talous kärsii monin tavoin, mutta ”ei ole syytä vajota synkistelyyn”
”Suomen vienti Venäjälle supistuu rajusti ja tulee jäämään alhaiselle tasolle pitkäksi aikaa. Energiahintojen nostama inflaatio heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja siten myös yksityistä kulutusta. Lisäksi Venäjältä on tuotu energiaa ja raaka-aineita, joiden saatavuusongelmat ja kalliimmat hinnat heijastuvat myös monien suomalaisyritysten kannattavuuteen”, arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Kostiainen kuitenkin huomauttaa, että ei ole syytä vajota pelkkään synkistelyyn.
”Suomen talouskehitys on ollut myötätuulessa ja teollisuuden tilauskirjojen tilanne on hyvä. Lisäksi Venäjän merkitys taloudelle on kokonaisuutena pienentynyt kuluneen vuosikymmenen aikana. Korona kasvatti kotitalouksien taloudellista puskuria, ja nämä säästöt tukevat nyt kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia, kun hinnat nousevat”, Kostiainen luettelee.
Hän korostaa, että globaalien raaka-ainehintojen nousun seurauksena myös suomalaisyritysten vientihinnat ovat nousseet.
”Suomessa vientihinnat ovat nousset samaan tahtiin tuontihintojen kanssa. Suomi ei ole kansantaloutena hävinnyt globaalien hintojen noususta, mutta toimialojen välillä tilanteet vaihtelevat runsaasti”, Kostiainen summaa.
Hän myös muistuttaa, että Suomen sähköntuotannosta on tulossa lähivuosina kokonaan fossiiliton ja omavarainen, mikä tukee Suomen teollisuutta ja investointeja.
Lisätietoja:
Petteri Änkilä, suurasiakasjohtaja, p. 0505495578
Vesa Riihimäki, kasvuyritysyksikön johtaja, p. 040 826 2009
Juho Kostiainen, ekonomisti, p. 0407098531
Konserniviestintä, 09 4245 1006 tai media [at] nordea.fi