Asuntolainojen viitekorot ovat lähteneet nousuun ja moni velallinen miettii, miten korkojen nousu vaikuttaa omaan talouteen. Nämä asiat kodinomistajan tai kodin ostoa suunnittelevan on hyvä tietää korkojen noususta ja siitä, miten siihen voi varautua.
Inflaatio eli voimakas hintojen nousu on johtanut korkojen nousuun, ja tämä näkyy pitkän aikaa nollakorkojen maailmassa asuneiden asuntovelallisten taloudessa. Asiakkaat ovat kysyneet pankista neuvoa ja tietoa siitä, miten korkojen nousu vaikuttaa omaan asuntolainaan ja miten kasvaviin korkoihin voi varautua.
Asuntolainassa korkojen nousu näkyy viitekorossa, joka voi olla markkinoiden yleinen viitekorko, yleisimmin 12 kuukauden Euribor, tai pankin oma viitekorko. Viitekoron lisäksi asuntolainan kokonaiskorko muodostuu asiakaskohtaisesta marginaalista, joka säilyy samana koko laina-ajan.
Viitekorkojen laskua ei näköpiirissä
Markkinaodotusten mukaan Euribor olisi tämän vuoden lopussa hieman alle 2 prosenttia eikä laskua ole ihan heti näköpiirissä.
”Korot ovat nousseet nopeasti alkuvuonna ja 12 kuukauden Euribor on kivunnut yhteen prosenttiin. Ennusteet korkojen tulevasta kehityksestä ovat myös muuttuneet viime aikoina nopeasti, tämän hetken markkinaodotusten mukaan 12 kuukauden Euribor-korko on vuoden lopussa 1,8 prosenttia ja ensi vuoden lopussa 2,1 prosenttia”, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Asuntolainan viitekorko lukitaan korontarkistuspäivänä sen päivän tasoon. Esimerkiksi 12 kuukauden Euriboriin sidotun asuntolainan viitekorko pysyy samana 12 kuukautta. Jos 12 kuukauden Euriboriin sidotut laina on nostettu vaikkapa toukokuussa 2022, seuraava korontarkistus tapahtuu toukokuussa 2023.
Suuntaa antavia laskelmia voi tehdä
Korkojen noustessa kuukausierän ja korkomenojen muutokseen vaikuttaa moni asia, kuten jäljellä olevan lainan määrä, laina-aika ja valittu lyhennystapa.
Suuntaa antavia esimerkkejä voi kuitenkin laskea: Kun viitekorko oli nolla, 200 000 euron lainan kuukausilyhennys oli 740 euroa. Kahden prosentin viitekorolla samasta lainasta maksetaan lyhennystä 935 euroa kuukaudessa. Esimerkissä lainanlyhennykset on laskettu 25 vuoden annuiteettilainalle, jossa jokainen takaisinmaksuerä on alkutilanteessa yhtä suuri, ja jonka marginaali on 0,8. Lisää suuntaa antavaa tietoa siitä, kuinka paljon lainanlyhennys muuttuu eri korkotasoilla, voi katsoa täältä.
"Korkojen nousuun voi varautua esimerkiksi säätämällä tai ottamalla lainalleen korkosuojan. Säästöjen avulla omaan talouteen saa liikkumavaraa, vaikka lainanhoitomenot kasvaisivat. Korkosuoja puolestaan määrittelee sen, kuinka suureksi kuukausittaiset maksuerät voivat enimmillään nousta”, Kostiainen sanoo.
Lue lisää asuntolainojen koroista.
Lisätietoja:
Juho Kostiainen, Nordean ekonomisti, 040 709 8531
Konserniviestintä, 010 416 8023 tai press [at] nordea.fi