Peräti kolmasosa suomalaisista kokee huolta oman taloudellisen tilanteensa takia, selviää Nordean tuoreesta Kotitalouspulssi-kyselytutkimuksesta. Lähes 60 prosenttia on muuttanut asioita arjessaan ja 80 prosenttia seuraa omaa talouttaan aiempaa enemmän korkojen ja hintojen nousun takia. Talouden seurannan ja hallinnan tueksi on tarjolla useita keinoja, joita moni ei ole vielä hyödyntänyt.
36 prosenttia Nordean uuteen Kotitalouspulssi-tutkimukseen vastanneista kertoo, että epävarma taloustilanne ahdistaa yleisellä tasolla ja 32 prosenttia kokee sen takia melko paljon tai paljon henkilökohtaista ahdistusta. Neljäsosalle (24 prosenttia) tilanne ei tuota juurikaan tai lainkaan tällaista tunteita.
Korkojen ja kustannusten nousu aiheuttaa huolta etenkin naisissa ja lapsiperheissä, ja se näkyy monella tavalla arjessa. Noin puolet vastaajista kertoo olevansa raha-asioissaan varovaisempi ja suhtautuvansa tulevaisuuteen aiempaa varautuneemmin. Viidesosa on myös huolissaan läheistensä puolesta. 11 prosenttia vastaajista ei koe millään tavalla huolta omasta tai muiden taloudellisesta tilanteesta.
”Kun arjen kulut kohoavat samaan aikaan korkomenojen kanssa, monessa suomalaisessa kodissa kohdataan nyt asioita, joita taloudessa ei ole nähty yli kymmeneen vuoteen. Tuloksista käy selvästi ilmi lukuisten ihmisten huoli ja stressi: muun muassa päätösten tekeminen koetaan vaikeampana, asiat ärsyttävät aiempaa helpommin ja on univaikeuksia ja masennusta. Erityisesti naiset ovat tulleet raha-asioissaan aiempaa varovaisemmiksi”, tiivistää Nordean henkilöasiakkaista vastaava varajohtaja Nina Luomanen.
Arjessa tehty monia muutoksia
Selvä enemmistö (59 prosenttia) on muuttanut arjessaan keskimäärin kolmesta neljään asiaa hintojen ja korkojen nousun takia. Tavallisemmin arjen muutokset näkyvät ruokakorissa, sähkönkulutuksessa ja palvelujen käyttämisessä.
Vastaajat kertovat karsineensa tai valinneensa ruokakoriinsa aiempaa edullisempia tuotteita sekä vähentäneensä muun muassa sähkön kulutusta, tapahtumiin osallistumista, palveluiden tilaamista, ravintolakäyntejä ja muita vapaa-ajan menoja. Autoilua on vähentänyt peräti lähes kolmannes (31 prosenttia) Pohjois- ja Itä-Suomessa asuva, kun taas pääkaupunkiseudulla autoilua on vähentänyt noin joka viides.
”Varovaisuus raha-asioissa näkyy myös siinä, että kestotavaroita, kuten harrastusvälineitä ja elektroniikkaa, hankitaan vähemmän ja suurempia hankintoja siirretään. Myös muun muassa matkustamisesta ja omista harrastuksista on karsittu. Kaiken kaikkiaan vastauksista näkyy, että tiukan taloudellisen tilanteen takia ihmiset ovat tehneet monia muutoksia arjessaan”, Luomanen sanoo.
80 prosenttia seuraa talouttaan aiempaa enemmän
Yleinen talouden epävarmuus on johtanut siihen, että valtaenemmistö suomalaisista (80 prosenttia) kokee aiempaa enemmän tarvetta seurata omaa talouttaan eli omien tulojen ja menojen tasapainoa. Päivittäin talouttaan seuraavat erityisesti nuoret, ja nuorista erityisesti naiset sekä pienituloiset. Vastaajista kolmannes on hakenut neuvoa talouden seuraamiseen muun muassa tiedotusvälineistä, läheisiltä tai pankilta.
Luomanen korostaa, että yksin ei kannata jäädä, jos kokee oman taloudellisen tilanteensa vaikeaksi tai haluaa apua sen suunnitteluun ja seuraamiseen. Hän kannustaa olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä pankkiin, jolloin asiakkaan tilannetta voidaan tarkastella henkilökohtaisella tasolla ja tehdä esimerkiksi muutoksia maksuohjelmiin.
”Useimpiin asuntolainoihimme sisältyy maksuton jousto-ominaisuus, jolla asiakas voi itse verkkopankissa ottaa vapaata lyhennyksistään yleisimmin 10 prosenttia lainan määrästä. Asiantuntijan kanssa kannattaa myös keskustella säännöllisestä säästämisestä tiukassakin tilanteessa.”
Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina Kantar TNS 29.9.-4.10.2022 välisenä aikana ja siihen vastasi 1059 18–79-vuotiasta suomalaista.
Lisätietoja:
Konserniviestintä, 010 416 8023 tai media [at] nordea.fi