Suomalaisilla on realistiset odotukset tulevasta korkokehityksestä eikä nollakorkojen paluuseen uskota, selviää Nordean tuoreesta kyselytutkimuksesta. Halu ostaa oma asunto on säilynyt ennallaan, mutta yli neljännestä mietityttää nykyinen korkotilanne. Lisäksi Nordea ennustaa asuntomarkkinakatsauksessaan, että asuntohintojen pohja on jo näkyvissä, mutta nousua pitää vielä odottaa.
Suomalaiset uskovat korkotason nousseen pysyvästi. Nordean tuoreessa asumisen kyselytutkimuksessa 2 000 suomalaiselta tiedusteltiin näkemystä 12 kuukauden euriborin tasosta viiden vuoden kuluttua. Yleinen käsitys on, että korkotaso laskee hieman nykytasosta, mutta jää viimeisen vuosikymmenen aikana nähtyä korkotasoa korkeammalle.
Vastausten keskiarvo oli 3,7 ja mediaani 3,5 prosenttia. Alle kahden prosentin korkoihin viiden vuoden päästä uskoi alle 15 % vastanneista. Eniten vastauksia tuli 2-3 prosentin välille. Rahoitusmarkkinat odottavat koron olevan noin 3,2 prosenttia viiden vuoden päästä.
”Suomalaisilla on realistiset näkemykset tulevasta korkokehityksestä eikä nollakorkojen paluuseen uskota. Uuteen korkotilanteeseen kuitenkin vielä totutellaan ja kyselytutkimuksemme paljastaa, että korkotilanne mietityttää nyt yli neljännestä niistä suomalaisista, jotka haluaisivat ostaa asunnon”, sanoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
Halu ostaa omistusasunto säilynyt ennallaan
Korkeat korot ovat keskeinen syy asuntomarkkinoiden vaimeaan kehitykseen. Etenkin pienten asuntojen heikko kysyntä jarruttaa koko markkinaa, kun suurempaan asuntoon vaihtajilla kestää kauemmin saada nykyinen asunto kaupaksi. Tämä ilmiö on nyt synnyttänyt asuntomarkkinoille poikkeuksellisen laajaa asuntomarkkinoita jarruttavaa kauppojen ketjuuntumista.
Suomalaisten halu ostaa oma asunto ei ole kyselytutkimuksen mukaan vähentynyt tämän vuoden aikana. 43 prosenttia suomalaisista odottaa kuitenkin oman taloudellisen tilanteensa paranemista ennen omistusasunnon ostamista tai asunnon vaihtamista toiseen. Näin vastanneiden osuus on kasvanut 6 prosenttiyksikköä helmikuusta.
”Kun korot vakiintuvat ja kotitalouksien ostovoima alkaa parantua palkkojen nousun sekä inflaation hidastumisen myötä, oman talouden tasapainottaminen helpottuu. Tämä varmasti osaltaan avaa asuntomarkkinoita, sillä asunnon ostamisen tarve ei ole hävinnyt minnekään ja nykyinen markkina tarjoaa monelle mielenkiintoisia mahdollisuuksia”, Pajala huomauttaa.
Asuntohintojen pohja näkyvissä, nousua pitää vielä odottaa
Asuntomarkkinoilla nähty hintojen lasku on nyt päättymässä ja markkinoita painavat tekijät helpottamassa, selviää Nordean asuntomarkkinakatsauksesta. Asuntojen hintojen nousua joudutaan kuitenkin odottamaan ensi vuoteen. Asuntohinnat ovat pääkaupunkiseudulla vielä hetken aikaa laskussa, mutta muissa isoissa kaupungeissa, kuten Tampereella, Turussa ja Oulussa, hintojen lasku on jo tasaantunut.
Asuntohintoja ovat painaneet viimeisen vuoden ajan korkojen nousu, kuluttajien heikko luottamus, heikentynyt ostovoima ja voimakkaan rakentamisen myötä kasvanut tarjonta. Viimeisen vuoden aikana hinnat ovat laskeneet kaikissa asuntotyypeissä, mutta vuoden 2019 hintatasoon verrattuna eniten ovat laskeneet yksiöiden hinnat.
Asuntojen hintoja painaneet tekijät ovat vaimenemassa. Toisaalta odotettavissa oleva työllisyystilanteen heikkeneminen talven aikana jarruttaa asuntokysyntää ja pitää hintakehityksen maltillisena.
”Korkotason odotetaan laskevan ensi vuonna, mikä tukee asuntojen hintakehitystä. Ennustamme asuntojen hintojen nousevan ensi vuonna noin prosentilla koko maassa, mikäli korkojen lasku toteutuu odotetusti ja ohjauskorko olisi 3 prosentin tuntumassa ensi vuoden lopulla”, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina Kantar TNS 1.-10.9.2023 välisenä aikana ja siihen vastasi 2078 18–79-vuotiasta suomalaista.
Tutustu asuntomarkkinakatsaukseen