Nordean kyselytutkimus hybridivaikuttamisesta kertoo suomalaisten suhtautuvan ilmiöön valppaasti. Noin 75 prosenttia suomalaisista kokee tietävänsä, mitä hybridivaikuttaminen tarkoittaa. Yleisimmin se liitetään palvelunestohyökkäyksiin ja väärän tiedon levittämiseen.
Noin kolme neljästä suomalaisesta kokee tietävänsä, mitä hybridivaikuttaminen tarkoittaa. Silti joka viides suomalainen ei ole kuitenkaan varma, onko itse ollut hybridivaikuttamisen kohteena. Peräti 92 prosenttia uskoo hybridivaikuttamisen yleistyvän tulevaisuudessa. Huolestuneita asiasta on puolet, mutta vain harva kokee epätoivoa tai hätää.
”Hybridivaikuttaminen on kasvava yhteiskunnallinen ilmiö. Tarvitsemme uudenlaisia kansalaistaitoja, joiden avulla jokainen osaa suhtautua arjessaan mahdollisesti kohtaamaansa hybridivaikuttamiseen. Sen muotoja voi olla monenlaisia, kuten esimerkiksi verkkohyökkäykset, väärän tiedon levittäminen ja vaalivaikuttaminen. Asia on ajankohtainen myös tulevien kunta- ja aluevaalien alla”, sanoo Nordean yhteiskuntasuhdejohtaja Jyrki Katainen.
Tieto ja koulutus koetaan tärkeiksi työkaluiksi
Kolme neljästä suomalaisesta toivoo lisää tietoa hybridivaikuttamisesta ja kaksi kolmesta kaipaa koulutusta siitä, miten kukin voi suojella itseään. Koulutustarpeet korostuvat erityisesti nuorten (18–28-vuotiaat) ja vanhempien (50–79-vuotiaat) ikäryhmien keskuudessa. Vain reilu kolmasosa suomalaisista kokee median julkaisevan tarpeeksi tietoa hybridivaikuttamisesta.
Suomalaiset näkevät myös omat mahdollisuutensa vaikuttaa tilanteeseen: puolet uskoo voivansa tehdä jonkin verran hybridivaikuttamisen vaikutusten minimoimiseksi ja joka viides kokee voivansa tehdä melko paljon. Tärkeänä suomalaiset pitävät lähdekriittisyyttä ja varovaisuutta verkossa.
”Tutkimus osoittaa, että suomalainen suhtautuu tähänkin asiaan hyvin käytännönläheisesti. On kuitenkin ymmärrettävä myös tarve tiedolle, jotta tunnistamme paremmin tilanteet, joissa kohtaamme tämän ilmiön. Taustalla olevien tahojen tavoitteena kun on usein nimenomaan horjuttaa luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa”, sanoo Katainen.
Vastuu hybridivaikuttamisen torjumisesta on useilla eri toimijoilla
Tutkimuksen mukaan suomalaiset odottavat ensisijaisesti valtion, hallituksen ja viranomaisten ottavan vastuuta hybridivaikuttamisen torjunnassa. Kuitenkin myös yksilöillä, EU:lla, verkkopalveluiden tarjoajilla, puolustusvoimilla ja muilla palveluntarjoajilla nähdään olevan tärkeä rooli. Vain reilu puolet suomalaisista uskoo, että yritykset ovat varautuneita hybridivaikuttamiseen, ja kaksi kolmesta, että julkiset tahot ovat varautuneita.
Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti Kantar Finland internetpaneelissa 31.1.-5.2.2025 ja siihen vastasi 1199 18–79-vuotiasta suomalaista. 95 prosentin virhemarginaali 1000 hengen kyselyssä on vastauksesta riippuen ±1,5−3 prosenttia.
Lisätietoja:
Nordean viestintä, p. 09 4245 1006 tai media [at] nordea.fi