Yritysten hallussa on merkittävä osa suomalaista taide- ja kulttuuriperintöä, mutta vain harva suomalainen pääsee niistä osalliseksi, kertoo tuore tutkimus. Yritykset arvostavat taidekokoelmiaan ja tunnistavat roolinsa kulttuuriperinnön säilyttäjinä.
Nordean Taidesäätiön teettämän tutkimuksen mukaan vain vajaa puolet (45 %) suomalaisista on tietoisia yritysten taidekokoelmista, ja ainoastaan joka kymmenes suomalainen (9 %) on nähnyt yritysten taidekokoelmia tai vieraillut niitä esittelevissä näyttelyissä. Alle 30-vuotiaista vain 13 prosenttia on edes kuullut yritysten taidekokoelmista.
”Yritysten taidekokoelmat ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä, jonka tulee elää ajassa ja yhteiskunnassa. Haluamme herättää keskustelua siitä, miten yritykset voivat tuoda vaalimaansa kansallista aarretta jatkossakin suomalaisten ulottuville – ja on äärimmäisen positiivista, kuinka laajasti taide kiinnostaa”, kertoo Nordean brändi-, viestintä- ja markkinointijohtaja sekä Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Ulrika Romantschuk.
Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) pitää taidetta ja kulttuuria tärkeänä osana elämäänsä. Taiteen koetaan tuovan viihtyisyyttä ja kauneutta arkeen (60 %), vahvistavan hyvinvointia (47 %) ja lisäävän luovuutta (43 %). Erityisesti nuorille taide merkitsee luovuuden vahvistumista sekä väylää käsitellä vaikeita ja vaiettuja aiheita.
Valtaosa suomalaisista (76 %) pitää kulttuuriperinnön vaalimista osana yritysten yhteiskuntavastuuta.
Yritykset tunnistavat vastuunsa kulttuuriperinnön säilyttäjinä
Taiteen näkymättömyys ei johdu yritysten kiinnostuksen puutteesta, vaan muutoksista työelämässä ja tiloissa. Fyysisten toimipaikkojen määrä on laskenut lähes kaikilla aloilla, toimistotilat ovat pienentyneet ja seinäpinta-alaa taiteen esille tuomiseen on aiempaa vähemmän. Kun teokset siirtyvät varastoihin, katoaa taide myös ihmisten arjesta.
Tutkimus osoittaa, että suuret suomalaisyritykset eivät kyseenalaista taiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä. Taidekokoelmat ovat niille ylpeydenaihe, jonka merkitys ulottuu brändimielikuvasta henkilöstön hyvinvointiin.
”Yritykset tunnistavat vastuunsa kulttuuriperinnön vaalijoina: niiden hallussa oleva taide, arkistot ja historiallinen aineisto ovat osa yhteistä kansallista omaisuuttamme, jolla on merkitystä koko yhteiskunnalle ja tuleville sukupolville”, Romantschuk kertoo.
Yritykset pitävät taidekokoelmiaan ja muuta kulttuuriperintöään merkittävänä osana identiteettiään, arvojaan ja yhteiskunnallista rooliaan. Taiteen ja kulttuuriperinnön kautta kerrotaan yrityksen historiasta, sen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä pitkistä juurista ja jatkuvuudesta.
Särestöniemen ja Schjerfbeckin helmet suuren yleisön eteen
Nordean Taidesäätiö tuo suomalaisille tilaisuuden tutustua kokoelmansa helmiin käynnistämällä 2-vuotisen taidekiertueen pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kiertue alkaa huhtikuussa vuoden 2026 kulttuuripääkaupungista Oulusta Reidar Särestöniemen upeilla teoksilla. Tämän jälkeen kiertue jatkuu Helene Schjerfbeckin tuotannon helmillä. Yksi Schjerfbeckin kuuluisimmista teoksista, Hiljaisuus (1907), tulee kiertueelle suoraan New Yorkin Metropolitan Museum of Artista, jossa se on parhaillaan kansainvälisen ihastelun kohteena ensimmäisessä eurooppalaisen naistaiteilijan omassa näyttelyssä. Schjerfbeckin teokset ovat nähtävillä Tampereen, Kuopion ja Jyväskylän taidemuseoissa vuoden 2026 aikana. Vuonna 2027 Kokoelman helmet -kiertue jatkaa Turun Aboa Vetus Ars Novaan ja Lahden Malvaan.
Viimeksi keväällä 2024 Nordean Taidesäätiö toi Didrichsenin taidemuseoon kattavan valikoiman Suomen taiteen kultakauden suosikkeja Taide muuttuvassa maassa – Nordean Taidesäätiön kokoelma -näyttelyyn, kuten Ferdinand von Wrightin, Helene Schjerfbeckin ja Akseli Gallen-Kallelan, mutta myös modernistien kuten Rut Brykin, Ahti Lavosen ja Sam Vannin taidetta. Näyttely oli yleisömenestys ja sen näki 42 500 kävijää.
Tutkimus: Yritysten taidekokoelmien ja kulttuuriperinnön merkitys suomalaisille
Tutkimuksen Nordean Taidesäätiölle toteutti E2 Tutkimus. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksästä yritysjohdon edustajan yksilöhaastattelusta ja heille suunnatusta kyselystä sekä kansalaiskyselystä, johon vastasi 1 104 suomalaista. Aineistot kerättiin joulukuun 2025 ja tammikuun 2026 aikana.