Asuntomarkkinoille uusi suunta – kehysriihen päätökset tukevat elpymistä

Suomen hallitus teki huhtikuun kehysriihessä joukon merkittäviä päätöksiä asuntomarkkinoiden tukemiseksi. Ajankohta on tärkeä, koska epävarmuus on jarruttanut niin ostajia kuin rakennuttajiakin. Kokonaisuus on selvästi suunnattu luottamuksen palauttamiseen ja kaupankäynnin vilkastuttamiseen – ja monelta osin toimet osuvat oikeisiin kipupisteisiin. 

Yksi keskeisistä muutoksista koskee ASP-järjestelmää, jossa omarahoitusosuuden laskeminen viiteen prosenttiin madaltaa ensiasunnon ostajien kynnystä merkittävästi. Tämä on tärkeä signaali erityisesti nuorille kotitalouksille, joille säästäminen nykyisessä korko- ja kustannusympäristössä on ollut haastavaa. Samalla ASP-lainan enimmäislaina-aika nousee 40 vuoteen. Myös ASP-lainojen enimmäismäärien nosto tekee järjestelmästä realistisemman myös kasvukeskuksissa.

Taloyhtiölainoihin kohdistuvat muutokset ovat myös huomionarvoisia. Enimmäislaina-ajan pidentäminen 40 vuoteen, mahdollisuus jopa 24 kuukauden lyhennysvapaisiin sekä 70 prosentin enimmäisluototussuhde (LTV) tuovat kaivattua joustoa erityisesti uudiskohdemarkkinaan, joka on kärsinyt kysynnän hiipumisesta. Näillä toimilla pyritään selvästi elvyttämään rakentamista ja vähentämään alan suhdannekuoppaa.

Keskeinen muutos on myös jo aiemmin kerrottu asuntolainojen enimmäisajan pidentäminen 40 vuoteen. Ratkaisu tuo kotitalouksille merkittävää joustoa takaisinmaksuun: pienemmät kuukausierät helpottavat arjen talouden hallintaa ja mahdollistavat samanaikaisesti säästämisen sekä kulutuksen.

Pidempi asuntolaina voi myös madaltaa kynnystä asunnon ostamiseen erityisesti tilanteessa, jossa korkotaso on tuoreimpien ennusteiden mukaisesti nousemassa. Muutos etenee lainasäädäntönä ja sen on tarkoitus tulla voimaan kesällä, mikä antaa markkinalle aikaa sopeutua. 

Lisää ennustettavuutta ja vähemmän epävarmuutta

Päätös olla muuttamatta varainsiirtoveroa on erittäin tärkeä viesti asuntomarkkinoille. Selkeä linjaus tuo ennustettavuutta ja lopettaa spekulaation, joka on saanut monet lykkäämään ostopäätöksiä mahdollisten veromuutosten toivossa. Epävarmuuden poistaminen on usein yhtä tärkeää kuin varsinaiset taloudelliset kannustimet.

Lisäksi on syytä nostaa esiin hallituksen ja eduskunnan talousvaliokunnan huhtikuussa tekemä linjaus, jonka mukaan asuntolainojen stressitestaamista tulisi kehittää vastaamaan paremmin lainojen todellisia ehtoja. Nykyinen malli ei kaikilta osin huomioi esimerkiksi pidempien laina-aikojen vaikutusta maksukykyyn, joten tarkennukset tähän suuntaan ovat perusteltuja ja tukevat vastuullista luotonantoa.

Kokonaisuutena hallituksen toimet muodostavat varsin kattavan paketin, joka kohdistuu sekä kysyntään että tarjontaan. Ne eivät yksin ratkaise kaikkia asuntomarkkinoiden haasteita, mutta ne voivat toimia käännekohtana luottamuksen palautumisessa. Lopullinen vaikutus riippuu kuitenkin siitä, miten kotitaloudet ja markkinatoimijat reagoivat – ja ennen kaikkea siitä, mihin suuntaan korkotaso kehittyy tulevina kuukausina.