Beklager...

Siden findes desværre ikke på dansk

Bliv på siden | Fortsæt til en relateret side på dansk

Blogi: Suomen julkinen talous ei kestä korkeampia korkoja

13-02-2023 12:31

Suomen julkisen talouden haasteista on puhuttu jo pitkään, mutta vaikeat päätökset ovat vielä edessäpäin. Suomen julkinen talous ei ole kestävällä uralla nykyisillä korkotasoilla, ja tilanteeseen pitää suhtautua sen vaatimalla vakavuudella.

Suomen julkinen velkaantuminen on noussut jälleen vahvasti keskusteluun, ja julkisen talouden tasapainottaminen on yksi tärkeimpiä teemoja kevään vaalikeskusteluissa – ja ihan syystä. Suomen julkisen talouden tilanne ei näytä kestävältä edes ennen ikääntymisen tuomia lisämenoja, kun valtionlainakorkojen nousu pahentaa tilannetta selvästi.

Jo yksinkertainen velkakestävyysanalyysi paljastaa Suomen heikkoudet. Velkasuhteen (velka/BKT) kehitystä voi mallintaa nimellisellä talouskasvulla, julkisen sektorin tasapainolla ennen korkomaksuja ja velan keskimääräisellä korolla. Keskityn tässä arvioimaan sitä, minkälaisella korkotasolla Suomen julkisen talouden velkasuhde pysyisi ennallaan. Tästä olisi siis vielä pitkä matka velkasuhteen merkittävään laskuun esimerkiksi kohti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen 60 prosentin rajaa.

Velkasuhteen tasapainottava korkotaso selvästi nykykorkoja matalampi

Kasvu ja julkinen tasapaino voivat heilua merkittävästi yksittäisinä vuosina suhdanteiden sekä kertaluontoisten tulojen ja menojen takia, joten parempi kuva pidemmän aikavälin tilanteesta saadaan katsomalla usean vuoden keskiarvoa. 10 vuoden keskiarvo nimelliselle talouskasvulle on ollut 3,1 % ja julkiselle tasapainolle ennen korkomenoja -1,2 % suhteessa BKT:hen. Tällöin  Suomen velkasuhde tasapainottuisi noin 1,3 prosentin korolla. Velan keskikorko viime vuonna oli vajaa prosentti eli tätä hieman matalampi.

Markkinakorkojen nousu muuttaa kuitenkin kuvaa. Suomen 5-vuotinen valtionlainakorko on tällä hetkellä jo yli 2,5 prosenttia eli selvästi velkasuhteen vakauttavaa korkoa korkeampi. Jos korot jäävät näille tasoille tai nousevat lisää, Suomen julkisen talouden pitää pystyä selvästi parempaan kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Viimeiselle kymmenellekin vuodelle osuu toki merkittäviä vastoinkäymisiä, kuten pandemia, jotka painavat Suomen tunnuslukuja. Tilanne ei kuitenkaan muutu varsinaisesti paremmaksi, jos käytämme ennusteita tulevasta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tekee ennusteita viiden vuoden päähän. Jos käytämme IMF:n ennusteita vuodelle 2027, joissa nimellinen kasvu on 3,3 %, julkinen alijäämä ennen korkomaksuja suhteessa BKT:hen 2,6 % ja velkasuhde 73 %, on velkasuhteen tasapainottava korko negatiivinen. Toisin sanoen Suomen julkinen talous olisi näillä ennusteilla kestävä vain velan negatiivisella keskikorolla.

Suomen julkinen talous tarvitsee suunnanmuutosta

Onneksi voimme vaikuttaa näihin ennusteisiin. Julkista taloutta tervehdyttämällä ja nopeamman kasvun avulla velkakestävyyslaskelmat muuttuvat nopeasti.

Realistinen – joskin runsaasti töitä vaativa – tavoite voisi olla esimerkiksi prosentin reaalinen talouskasvu ja tasapaino ennen korkomaksuja. Kahden prosentin inflaatiotavoitteella prosentin reaalikasvu vastaisi kolmen prosentin nimelliskasvua. Näillä luvuilla nykyinen velkasuhde tasapainottuisi kolmen prosentin keskikorolla, joka tarjoaisi siis vielä jonkin verran puskuria korkojen nousuun tai vaihtoehtoisesti auttaisi painamaan velkasuhteen laskuun

Suomi ei ole yksin tässä veneessä, vaan monia muitakin euromaita uhkaavat samanlaiset ongelmat. Moni kuitenkin pärjää myös paremmin. Esimerkiksi Saksan julkinen talous kestäisi vastaavassa kehikossa tällä hetkellä reilusti yli neljän prosentin korkoja, Ranskan talous hädin tuskin positiivisia korkoja.

Yllä oleva keskustelu on yksikertaistus monimutkaisesta asiasta, mutta lopputulos on aika selvä: Suomen julkinen talous on suurissa vaikeuksissa näillä korkotasoilla, jollei suunta muutu sekä menneeseen että ennusteisiin verrattuna. Tästä asiasta on hyväkin keskustella runsaasti ennen vaaleja, ja seuraavan hallituksen on syytä suhtautua aiheeseen sen vaatimalla vakavuudella.

Jan von Gerich
Pääanalyytikko

Suomen julkinen talous ei ole kestävällä uralla näillä korkotasoilla

Talouden ilmiöiden takana

Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.
 

Blogi
Markkinat ja sijoittaminen
Analyysit

Lue lisää