Ennustettavuuden paradoksi – miksi suomalainen valitsee vaihtuvan koron mutta kaipaa kiinteän koron turvaa?

Asuntolaina on yksi elämän suurimmista taloudellisista päätöksistä. Se vaikuttaa arkeen ja taloudellisiin mahdollisuuksiin vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. Siksi ei ole yllättävää, että suomalaiset arvostavat asuntolainassa eniten ennustettavuutta. Tämä käy ilmi Nordean teettämästä tutkimuksesta: tärkeimmät perusteet koron valinnalle ovat paitsi usko siihen, että valittu vaihtoehto on pitkällä aikavälillä edullisin, myös halu tietää kuukausierä mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Näin totesi lähes kuusi kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta.

Valinnat kertovat toista kuin toiveet

Kun tarkastellaan suomalaisten todellisia lainavalintoja, kuva näyttää toisenlaiselta. Peräti 97 prosentilla asuntovelallisista on vaihtuvakorkoinen laina, ja lähes kaksi kolmesta on sitonut lainansa 12 kuukauden euriboriin. Kiinteän koron on valinnut vain noin kolme prosenttia lainanottajista. 

Tästä syntyy suomalaisen asuntolainamarkkinan paradoksi: arvostamme vakautta ja haluamme tietää, mitä asuminen maksaa vuosien päästä, mutta valitsemme useimmiten ratkaisun, jonka kustannuksia pitkälle tulevaisuuteen on vaikea ennakoida. 

Kun halvin ei tunnukaan ennustettavalta

Vaihtuvan koron suosio ei ole syntynyt sattumalta. Moni on vuosien ajan perustellut valintaansa sillä, että historiallisesti vaihtuva korko on ollut pitkällä aikavälillä halvin vaihtoehto. Usein näin on ollutkin. 

Halvin ja ennustettavin eivät kuitenkaan ole sama asia.

Viime vuosien korkojen nopea nousu teki tämän näkyväksi tavalla, jota harva osasi odottaa. Tuhansien suomalaisten kotitalouksien kuukausierät kasvoivat lyhyessä ajassa merkittävästi, ja samalla ennakoitavuuden merkitys korostui uudella tavalla. Moni huomasi arvostavansa mielenrauhaa enemmän kuin oli lainaa nostaessaan uskonut. 

Korkosuojaus jää monelta harkitsematta

Kun korkojen nousu konkretisoi vaihtuvaan korkoon liittyvän epävarmuuden, katse kääntyy väistämättä siihen, millaisia keinoja lainanottajalla on hallita korkoriskiä. 

Tässä mielessä kiinnostavin havainto liittyy korkosuojaukseen. Noin viidenneksellä asuntolainallisista on korkosuoja, vaikka juuri se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää vaihtuvan koron hyödyt ja korkoriskin hallinnan.

Vielä merkittävämpää on, että Nordean tutkimuksen mukaan kolmasosa ei ole edes harkinnut korkosuojaa ja vajaa kolmannes kokee, ettei tunne korkosuojaa riittävän hyvin arvioidakseen sitä. Tämä kertoo markkinasta, jossa vielä toistaiseksi riskiä kannetaan enemmän tiedostamatta kuin tietoisesti.

Asuntolainassa ostetaan myös mielenrauhaa

Asuntomarkkinoilla huomio keskittyy usein asuntojen sijaintiin, hintoihin ja kysyntään. Harvemmin puhutaan siitä, kuinka paljon taloudellista mielenrauhaa ihmiset ovat valmiit ostamaan. Nordean tutkimus kertoo, että halukkuus on suurempaa kuin nykyiset korkovalinnat antavat ymmärtää: jopa kolmannes hajauttaisi korkoriskiään vaihtuvia ja kiinteitä korkoja yhdistellen, jos olisi ottamassa asuntolainan nyt.

Olisikin toivottavaa, että tulevaisuudessa asuntolainakeskustelu ei enää pyörisi pelkästään sen ympärillä, mikä on edullisin korkovaihtoehto. Sillä lopulta asuntolaina ei ole pelkästään rahoitusratkaisu, vaan myös päätös siitä, miten paljon epävarmuutta olemme valmiit arkeemme ottamaan.