Ensimmäisen naispankinjohtajan jalanjäljillä

Tiesitko, että yksi maailman ensimmäisistä naispuolisista pankinjohtajista oli Suomessa? Esteri Heikinheimo toimi Kemijärvellä Nordean edeltäjäpankin Kansallispankin konttorin johtajana vuosina 1911–1928. Esteri on pankinjohtajanaisten edelläkävijä, jonka vertaista on vaikea löytää edes maailmalta.

Muissa pohjoismaissa ensimmäiset naiset ylenivät pankinjohtajaksi vasta useita vuosikymmeniä myöhemmin, ja esimerkiksi Iso-Britanniassa vasta vuonna 1958. Suomessakin naisten nimittäminen pankinjohtajaksi yleistyi vähitellen vasta 1970-luvun puolivälistä alkaen. Sitä ennen nainen pankinjohtajana oli harvinaisuus. Käsite pankkineiti juurtaakin juurensa aikaan, jolloin naiset työskentelivät pankissa ainoastaan siihen asti kunnes avioituivat. Pitkään naisten uran huippu pankissa oli yleneminen pääkassaan.

Nordean pohjoismaisessa konsernin johtoryhmässä toimii kolme suomalaista naista, mitä he ajattelevat Esteristä ja pankinjohtajuudesta tänä päivänä?

 Nina Arkilahti, Nordean yritysasiakkaista vastaava johtaja, konsernin johtoryhmän jäsen:

“Silloin kun Esteri aloitti pankinjohtajana, niin luultavasti hän on joutunut tekemään valinnan: haluaako perheen vai uran. Enää ei tarvitse tehdä valintaa, vaan voi saada molemmat. Ehkä Esteri on ollut myös aika poikkeuksellinen yksilö tullakseen valituksi vaativaan tehtävään, nykyään ei tarvitse enää olla poikkeuksellinen vaan riittää, että on yhtä hyvä kuin muut ehdokkaat. Ihanaa on, kun nykyään johtaja saa olla oma itsensä, ei tarvitse esittää kovempaa tai tiukempaa kuin on. Nuorille naisille haluaisin sanoa, että uskaltakaa tarttua tilaisuuteen. Jos on tilaisuus kokeilla jotain uutta tehtävää, epämukavuutta, mitä tahansa, niin uskalla aloittaa. Aina voi tulla taaksepäin. Mutta jos itse asettaa itselleen rajoituksia, niin ei siitä silloin mihinkään pääse”.


 Sara Mella, Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja, konsernin johtoryhmän jäsen:

”Aloitin pankissa 30 vuotta sitten, ja koko ajan harvemmin on tullut sellaisia tilanteita, että huomaan olevani ainoa nainen huoneessa. Olen kuullut sanottavan, että miehiä nimitetään potentiaalin perusteella vaativiin tehtäviin ja naisia nimitetään näyttöjen perusteella. Se voi olla tottakin, että naisilta on vaadittu niitä näyttöjä enemmän, mikä on voinut johtaa siihen, että nimityksiä vaativiin tehtäviin on tullut myöhemmin kuin miehillä. Onneksi se on nyt muuttunut ja pidetään huolta, että jatkossa myös naisia nimitetään potentiaalin perusteella. Toivon, että pidämme huolen, että myös naisia nimitetään potentiaalin perusteella. Olin taannoin mukana Plan Internationalin Girls Takeover -tempauksessa, jossa keuruulainen silloin 15-vuotias Yvette Nzeza astui työsaappaisiini päiväksi. Uskonkin, että kehitys tapahtuu esimerkkien kautta. Meidän alalla olevien naisten tulee toimia roolimalleina, ja samalla näyttää, että kaikki on mahdollista."

Ulrika Romantschuk, Nordean brändistä, viestinnästä ja markkinoinnista vastaava johtaja, konsernin johtoryhmän jäsen:

”Johtaminen on kapellimestarin roolissa olemista, kun jokainen orkesterin jäsen tietää milloin ja miten osallistua syntyy upea sävel.  Kun yhteistyö on saumatonta ja innostavaa syntyy upeita tuloksia.  Johtaminen on myös avointa viestintää, kykyä ymmärtää erilaisia tilanteita ja ihmisiä sekä  rohkeutta puuttua epäkohtiin. Tärkein osaaminen, jota pankissa tarvitaan, on asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen. Asiakkaamme ovat erilaisia, eri ikäisiä ja erilaisista taustoista ja kun heidän monimuotoisuus heijastuu meissä  nordealaisissa, ymmärrämme asiakkaidemme tarpeet paremmin.. Nuorille toivoisin enemmän itseluottamusta. Elämä  kantaa ja virheitä saa tehdä, niin kauan kun niistä oppii. Elämässä pitää olla hyvä tasapaino, sopivasti muutakin kuin työtä, on se kuinka innostavaa tahansa. Pitää muistaa pitää huolta itsestään sekä läheisistään ja samalla myös nauttia elämästä.”