Häviääkö Suomi, jos Trump voittaa?

Yhdysvaltojen 5. marraskuuta järjestettävistä vaaleista puhutaan paljon myös Suomessa. Maailman suurimman kansantalouden vallanvaihto ylittää toki uutiskynnyksen helposti etenkin, kun kyseessä ovat monella mittarilla hyvin merkittävät vaalit. Onko vaaleilla kuitenkaan tuon taivaallisen merkitystä Suomen talouden kannalta?

Vaaleissa ehdolla olevien Donald Trumpin ja Kamala Harrisin näkemykset maansa tulevaisuudesta ovat kuin yö ja päivä. Lähtökohtaisesti Yhdysvaltojen suunta tulee siis olemaan hyvin erilainen riippuen siitä, kuka vaalit voittaa. 

Suunnanmuutos todennäköisesti rajallinen Harrisin voittaessa

Harrisin agenda ei eroa merkittävästi nykyisen presidentti Joe Bidenin linjasta. Kun Harrisilta kysyttiin viime viikolla haastattelussa, mitä hän olisi tehnyt eri tavalla kuin Biden, hän ei osannut nimetä yhtään asiaa.

Ei Harris kuitenkaan olisi pienen Suomenkaan kannalta täysin riskitön ehdokas. Hänen tarkkaa kantaansa moniin tärkeisiin kysymyksiin ei tiedetä, ja vaikka hän päällisin puolin vaikuttaa Bidenin perinnön jatkajalta, pelkästään henkilömuutoksilla voi olla merkittävä vaikutus ulkovaltasuhteisiin jo valmiiksi tulenarassa geopoliittisessa tilanteessa. Hän voisi myös ajaa Bidenin tapaan sellaisia valtiontukiohjelmia, jotka ohjaisivat investointeja Euroopan kustannuksella Yhdysvaltoihin.  

Joka tapauksessa Harrisiin liittyvät riskit olisivat etenkin Suomen kannalta Trumpia selvästi pienemmät. Harris ei suunnittele merkittäviä tulleja Yhdysvaltojen kauppakumppaneita vastaan, eikä hänellä ole ainakaan avoimesti kiistanalaisia näkemyksiä maailmanpolitiikan marssijärjestyksestä.

Hänen aikeensa julkisten tulonsiirtojen kasvattamisesta ja verojen nostamisesta puolestaan kaatunevat viimeistään kongressin tuen puutteeseen. Vaikka demokraatit saisivatkin enemmistön myös kongressiin – epätodennäköinen lopputulema näillä näkymin – poliittista halua Harrisin hakemiin muutoksiin tuskin löytyisi täysimääräisesti. Ilman kongressin tukea Harrisin laajempi agenda jäisikin helposti torsoksi.

Trumpin agenda täynnä riskejä Suomenkin taloudelle 

Trumpin agenda puolestaan pursuaa Suomen kannalta lähinnä alasuuntaisia riskejä. Hän suunnittelee suuria rangaistustulleja Kiinalle ja laajamittaisia tulleja kaikille Yhdysvaltoihin tuleville tuontituotteille. Tällaiset tullit voisivat helposti laukaista globaalin kauppasodan, jossa Suomen viennistä riippuvainen talous olisi varmasti häviäjien joukossa.

Tullit yhdessä tiukempien maahanmuuttorajoitusten ja kevyen finanssipolitiikan kanssa voisivat sytyttää inflaatioliekin uuteen roihuun USA:n talouden vetäessä vielä hyvin ja työmarkkinoiden ollessa edelleen melko kireät. Uudet inflaatiohuolet maalaisivat helposti myös korkonäkymät uusiksi, ja kuten tiedetään, USA:n korkojen nousulla olisi vaikutusta myös Euroopan korkoliikkeille. Jo markkinakorkojen laskun hidastuminen – noususta puhumattakaan – olisi myrkkyä Suomen talousnäkymille. 

Trump puhuu itsestään rauhantekijänä ja on luvannut lopettaa esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan päivässä. Jos hänen kiistanalainen lähestymistapansa johtaisikin geopoliittisten jännitteiden kasvuun ja esimerkiksi Lähi-idän sodan laajenemiseen, raju energian hinnannousu pahentaisi mahdollisten tullimaksujen inflaatiovaikutusta ja voisi kääntää EKP:kin pahimmillaan takaisin koronnostojen tielle. Tällaisessa skenaariossa Suomen talous ottaisi osumaa niin korkeammista koroista, suuremmista tullimaksuista kuin kalliimmasta energiastakin. 

Voivatko varoittelut Trumpista osoittautua ylimitoitetuiksi?

Trumpin valintaan liittyisi monia muitakin riskejä. Toki hänen riskeistään varoiteltiin jo vuonna 2016 ennen hänen valintaansa presidentiksi. Trumpin voitettua vaalit osakekurssit kuitenkin kääntyivät nopeasti nousuun ja taloudella meni seuraavina vuosina varsin hyvin. Eikö näin voisi käydä nytkin?

Trumpin vuoden 2017 mittava veronalennuspaketti ja kevennykset regulaatioon selittävät osaltaan talouden silloista hyvää vetoa. Nyt finanssipolitiikka on kuitenkin jo valmiiksi niin kevyttä, että lisäkevennykseen tuskin löytyy edes republikaanirintamassa suurta halua. Tai jos löytyy, se voi kostautua kasvavina huolina USA:n alati nousevia julkisia velkatasoja kohtaan. 

Täysin mahdollinen skenaario on myös se, että vaalipuheet ovat vaalipuheita, ja viimeistään kongressin tuen puute vesittää suurimmat vaalilupaukset riippumatta siitä, kumpi ehdokas lopulta voittaa. Tällöin vaalituloksella ei ole loppujen lopuksi merkittävää vaikutusta keskipitkän aikavälin talousnäkymien kannalta.

Tämän varaan ei kuitenkaan kannata laskea, etenkin kun Trump voi edistää monia lupauksiaan – esimerkiksi tulleja, tiukempia maahanmuuttorajoituksia sekä tiukempia ulkovaltasuhteita – ilman kongressin tukea. Näihin vaaleihin liittyy huomattavia riskejä myös Suomen talousnäkymien kannalta.

Trump on noussut hienoiseksi voittajasuosikiksi vedonlyöjämarkkinoilla

Mielipidetiedustelut povaavat hyvin jännittävää vaalipäivää