Kääntävätkö välivaalit USA:n talouspolitiikan suunnan? – Seuraa näitä vaikutuksia

1. Kauppapolitiikka ei välttämättä vaihda suuntaa – talouskasvu jatkuu vahvana 

Jos demokraatit saavat enemmistön edustajainhuoneessa tai kongressin molemmissa kamareissa, presidentti Donald Trumpin uusien vero- ja menopakettien läpivienti voi vaikeutua. Onkin mahdollista, että Trump kääntää huomionsa niihin politiikan osa-alueisiin, joilla hänellä on toimivaltaa, eli kauppa- ja ulkopolitiikkaan. Luultavasti epävarmuutta, liikehdintää ja otsikoita ulko- ja kauppapolitiikassa riittää ja erityisesti Lähi-idän tilanteen kehittymisellä on laajoja talousvaikutuksia, pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi. Koivun mukaan Trumpin kauppapolitiikan suunta ei tule kääntymään, mutta toisaalta esimerkiksi tullien tähänastiset reaalitalouden vaikutukset ovat jääneet hyvin pieniksi.  

Koivu ei odota vaalituloksen yksin muuttavan olennaisesti Yhdysvaltain vahvaa kasvunäkymää. Taloutta vauhdittavat muun muassa tekoälyinvestoinnit, tuottavuuden kehitys ja kotitalouksien kulutus. Työmarkkina on vahva ja uusista teknologioista on tullut merkittävä talouden veturi. Talouden perusta kestää poliittisen epävarmuuden.  

2. Senaatin tulos voi vaikuttaa keskuspankin nimityksiin, mutta ei sellaisenaan ratkaise korkojen suuntaa 

Keskeinen ero siinä, jakautuuko kongressi puolueiden kesken tai saavatko demokraatit molempien kamarien enemmistön, liittyy senaatin nimitysvaltaan. Demokraattienemmistöinen senaatti voisi jarruttaa Trumpin toivomien ehdokkaiden nimittämistä Yhdysvaltain keskuspankin Fedin johtokuntaan ja osaltaan tukea kuvaa keskuspankin riippumattomuudesta, arvioi pääanalyytikko Jan von Gerich. Senaatin nimitysvalta ulottuu myös esimerkiksi korkeimpaan oikeuteen ja presidentin hallintoon. 

Vaalitulos ei silti sellaisenaan ratkaise korkojen suuntaa. Von Gerich ei odota nimitysvallan muutoksesta välttämättä suurta välitöntä markkinareaktiota. Finanssipolitiikassa puolestaan kongressin enemmistö ei vielä riittäisi lainsäädännön läpimenoon, sillä lainsäädäntö edellyttää myös presidentin hyväksyntää. 

3. Talousvaikutukset Eurooppaan ja Suomeen välittyvät energian kautta – vaikuttaako vaalitulos energian hintaan? 

Euroopan ja Suomen näkökulmasta voi olla olennaisempaa seurata vaalien jälkeistä ulkopolitiikkaa kuin Yhdysvaltain sisäpolitiikan muutoksia. Trumpin Lähi-idän politiikka ja varsinkin jyrkkä energian hinnannousu on vaikuttanut suoraan Euroopan ja Suomenkin talouteen, Tuuli Koivu sanoo. Hän korostaa Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta. Jos geopoliittiset jännitteet pitävät öljyn ja kaasun hinnat korkeina, ne heikentävät kasvunäkymää.  

Vaalitulos ei suoraan merkitse jännitteiden, tai toisaalta energian hinnan, muuttumista suuntaan tai toiseen. Koivu painottaakin vaihtoehtoisten energiahintaskenaarioiden merkitystä varautumisessa tulevaan. Jos Lähi-idän konfliktissa tapahtuisi vaalien jälkeen käänne, johon energiahinnat reagoisivat, markkinareaktio olisi hyvin todennäköisesti suurempi kuin itse vaalituloksen aiheuttama reaktio, von Gerich arvioi.  

4. Kuvernöörivaalit tärkeitä datakeskusinvestointien kannalta 

Datakeskusinvestoinnit ovat nousseet yhdeksi vaaliteemaksi, ja etenkin demokraattien puolella datakeskusten kovaa rakennusbuumia on kritisoitu. Datakeskusinvestointien on ennakoitu vuositasolla jopa tuplaantuvan nykyisestä. Jos kasvua rajoitetaan, se vaikuttaisi investoinneista riippuvaisten yritysten, kuten puolijohde- ja sähköyhtiöiden näkymiin, arvioi senioristrategi Hertta Alava. Kyse ei olisi vain markkinatunnelmasta, vaan osakkeiden arvostukset heijastavat myös odotuksia tulevista investoinneista.  

Alava nostaakin kongressivaalien rinnalle osavaltioiden kuvernöörivaalit ja paikallisen päätöksenteon, sillä hankkeiden toteutuksesta päätetään osavaltiotasolla. Demokraattienemmistöinen kongressi voisi puolestaan pyrkiä lisäämään tekoälyn sääntelyä, mutta presidentin veto-oikeuden vuoksi pyrkimykset eivät automaattisesti merkitsisi uusia lakeja. Alava pitää rahoituskustannuksia ja investointien kannattavuutta keskeisinä kysymyksinä. Pelkästään vaalitulokseen perustuva voimakas teknologiaosakkeiden myyntiaalto voisi olla ylireaktio. 

5. Markkinoiden ensireaktio ei ratkaise pidemmän aikavälin suuntaa – odotettu tulos tarkoittaisi vähäistä markkinareaktiota 

Jan von Gerichin mukaan markkinat reagoivat ennen kaikkea yllätyksiin. Jos tulos vastaa odotuksia, välitön reaktio voi jäädä vähäiseksi. Republikaanien enemmistön säilyminen molemmissa kamareissa voisi puolestaan vahvistaa odotuksia uudesta finanssipoliittisesta tuesta. Se voisi aluksi piristää osakemarkkinoita, mutta jo muutenkin vahvassa taloudessa lisäelvytys voisi kasvattaa inflaatio- ja korkopaineita sekä huolta velkakestävyydestä. 

Jos demokraatit voittavat vähintään edustajainhuoneen, huomio voi siirtyä päätöksenteon vaikeutumiseen, velkakattoon ja liittovaltion rahoitusneuvotteluihin. Kumpikaan puolue Yhdysvalloissa ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut huolissaan liittovaltion velkatilanteesta. Kevyt finanssipolitiikka on ollut myös yksi tekijä Yhdysvaltojen vahvan kasvun taustalla.  

Hertta Alava ei lähtökohtaisesti ennakoi suuria osakemarkkinaliikkeitä pelkän tuloksen vuoksi. Vaalien jälkeen olennaista onkin erottaa lyhytaikainen epävarmuuden väistyminen siitä, miten talouskasvu, yritysten tulokset, korot ja investointien kannattavuus kehittyvät.