Kadonnutta tuottavuutta etsimässä

Suomen tuottavuuskehitys polkenut paikallaan

Suomessa työn tuottavuus ei ole kasvanut viimeiseen 15 vuoteen, ja on jäänyt jälkeen monista verrokkimaista kuten Ruotsista ja USA:sta. 

Heikolle tuottavuuskehitykselle voidaan löytää useita selityksiä. Erittäin tuottavan matkapuhelinsektorin katoaminen Suomesta selittää ensimmäisen notkahduksen vuoden 2008 jälkeen. Vuosina 2010-2015 tuottavuuskehitystä varjosti nopea globalisaatio yhdistettynä heikkoon kilpailukykyyn, jonka seurauksena teollisuustuotantoa siirtyi pois Suomesta. Tehtaita suljettiin enemmän kuin uutta kapasiteettia rakennettiin. Myös tutkimus- ja tuotekehityspanostukset putosivat 2010-luvulla merkittävästi, ollen edelleen vuotta 2008 pienemmät.

Viime vuosina matalat korot sekä hidas palkkakehitys ovat osaltaan mahdollistaneet heikosti tuottavien yritysten selviytymisen ja hidastaneet talouden uusiutumista, jota korona-aikana maksetut yritystuet osaltaan pitkittivät (Etla Muistio 131). Suomi on jäänyt jälkeen myös palvelusektorin tuottavuuskehityksestä verrattuna kilpailijamaihin.

Talouden eri sektoreiden heikon tuottavuuden kasvun lisäksi talouden rakenteen muuttuminen viimeisen 15 vuoden aikana on osaltaan heikentynyt tuottavuutta. Korkean tuottavuuden teollisuudesta on poistunut 75 000 työpaikkaa ja vastaavasti sote-sektorilla työllisten määrä on kasvanut 100 000.

A / Työn tuottavuus eri maissa

Indeksi 2008=100

Tuottavuuden kasvun ajurit jatkossa

Yrityskentän uusiutumiseen vaikuttaa ns. luova tuho, jossa uudet tuottavammat yritykset korvaavat heikosti tuottavia yrityksiä. Palkkojen ja korkojen nousu sekä yleisen taloustilanteen heikentyminen pakottavat nyt heikosti kannattavia yrityksiä parantamaan tuottavuuttaan tai lopettamaan toimintansa. Suomessa konkurssien määrä onkin kasvanut merkittävästi viime vuoden lopulta lähtien, kun kahtena edellisenä vuonna konkursseja on ollut poikkeuksellisen vähän. Uusia yrityksiä on kuitenkin syntynyt paljon viime vuosina, ja heikosti tuottavan yritystoiminnan loppuminen vapauttaa työvoimaa tuottavammille yrityksille. 

Positiivista tuottavuuskehitystä on nähty viime vuosikymmeninä IT-alalla, jossa tuottavuus on parantunut ja samalla alan työntekijämäärä on kasvanut voimakkaasti. Tulevastakin tuottavuuskehityksestä paljon lepää IT-sektorin ja tekoälyn varassa. Tekoälyn vaikutukset tulevat läpäisemään kaikki talouden sektorit, ja osaltaan parantamaan työvoiman riittävyyttä ikääntyvässä taloudessa.

Perinteisistä teollisuuden aloista metsäsektori on viime vuosina osoittanut innovatiivisuutta, minkä toivotaan parantavan sektorin arvonlisää jatkossa. Myös vihreä siirtymä voi osaltaan pysäyttää teollisen tuotannon alamäen, jos Suomi onnistuu houkuttelemaan sähköintensiivistä teollisuustuotantoa ja tarjoamaan uusia tuotantomenetelmiä myös maailmalle.

Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat keskeisessä roolissa tuottavuuden ja kannattavan liiketoiminnan kasvattamisessa. Tuotekehittäjiä ei kuitenkaan kasva puissa ja oppimistulosten heikentyminen viime vuosina ei lupaa hyvää Suomen pidemmän aikavälin kasvulle, tai maan tarinalle osaavasta insinöörikansasta (Etla muistio 118).

Suomessa kaivataankin nyt rohkeutta satsata omat ja muiden rahat hyvien teknologioiden ja liikeideoiden jalostamiseen. Samalla on pidettävä huolta, että perus- ja korkeakoulutus on asianmukaista. Suomen on myös pystyttävä houkuttelemaan ja pitämään kiinni koulutetuista maahanmuuttajista.

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 24.1.2024 julkaistussa talousennusteessa ''Nordea Economic Outlook: Laskun aika''. Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.