Karkaavatko koronlaskut kaukaisuuteen?

Etenkin Suomessa odotetaan jo kovasti EKP:n koronlaskujen alkamista. Historia on kuitenkin opettanut, että korkonäkymät voivat muuttua nopeastikin, jos yllätykset ravistelevat taloutta. Koronlaskujen tiellä on vielä esteitä. 

Epävarmuus korkonäkymistä vaikuttaa pienentyneen huomattavasti. Markkinakoroissa huiput ovat jääneet taakse, ja markkinoilla hinnoitellaan jo EKP:n ohjauskorkoon noin puolentoista prosenttiyksikön laskua seuraavan vuoden aikana. Euroalueen inflaatio on tullut ryminällä alas samalla kun talouskasvu on hyytynyt nollaan. EKP:n pääjohtajakin ehti kommentoida, että koroista päättävässä neuvostossa vallitsee yksimielisyys siitä, että seuraava liike koroissa on alaspäin.

Korko-odotukset voivat kuitenkin muuttua dramaattisestikin, jos talouteen iskee uusi shokki. Historiassa sekä korkojen nousu että lasku tai ainakin liikkeiden nopeus ovat tulleet usein huomattavana yllätyksenä. 

Korkojen suunta arvioitu usein täysin pieleen 

Historia on täynnä tilanteita, joissa korkojen suunta on arvioitu täysin pieleen. Esimerkiksi vuonna 2005 hinnoiteltiin matalan korkotason jatkumista alle puoli vuotta ennen EKP:n koronnostojen alkamista. Vuonna 2008 eurokorkojen hinnoiteltiin jäävän viiden prosentin tuntumaan vuosikausiksi, vaikka globaali finanssikriisi oli käytännössä jo alkanut ja Yhdysvalloissa keskuspankki oli laskenut ohjauskorkoaan usealla prosenttiyksiköllä. 

Vuonna 2011 korkoihin hinnoiteltiin huomattavaa nousua, vaikka euroalueen velkakriisi oli jo käynnissä. Vuonna 2019 negatiivisten korkojen aikaan markkinoilla alkoi jo hiipua toivo siitä, että korot nousisivat koskaan edes takaisin plussalle. Viime lokakuussa markkinoilla puolestaan ajateltiin, että korot laskevat vain hitaasti ja jäävät kolmen prosentin päälle pidemmäksi aikaa. 

Tämän hetken markkinahinnoittelun mukaan EKP:n ohjauskoronlaskut alkavat kevään aikana ja korkoa lasketaan noin puolellatoista prosenttiyksiköllä seuraavan vuoden aikana. Korkojen odotetaan painuvan kahden prosentin tuntumaan lähivuosina. 

Koronlaskut eivät vielä varmoja – hyvinkin erilaiset korkoskenaariot mahdollisia

Kertovatko yllä olevat esimerkit siitä, ettei markkinoilla osata lainkaan muodostaa järkeviä arvioita korkojen tulevasta kehityksestä? Kysymys on ennemminkin siitä, että korkonäkymät ovat luonteelta epävarmoja, kuten tulevaisuus yleensäkin. Tämän hetken korko-odotukset kuvaavat juuri tämän hetken tiedon varassa tehtyjä arvioita. Kun talouskehityksestä saadaan lisää tietoa, myös korko-odotukset muuttuvat, jos talousdata poikkeaa aiemmista odotuksista. Erityisen suuria muutokset ovat silloin, kun taloutta kohtaa yllättävä shokki, kuten nähtiin esimerkiksi pandemian ja energiakriisien aikana. 

Yksittäisen ennusteen sijaan tulevaisuutta kannattaakin arvioida erilaisten skenaarioiden avulla. Mikään niistäkään tuskin osuu täysin kohdalleen, mutta eri skenaariot tarjoavat realistisemman kuvan siitä, miten korot voivat tulevaisuudessa kehittyä. Joskus korkokehitys voi yllättää rohkeimmatkin riskiskenaariot. Tuskin juuri kukaan odotti edes riskiskenaarioissaan 2010-luvun alkuvuosina, että eurokorot painuvat negatiivisiksi, tai pandemian syövereissä, että korot nousevat nopeasti yli neljän prosentin tasoille. 

Tällä hetkellä talouskuva tukee vahvasti EKP:n koronlaskujen alkamista tänä vuonna. Mitenkään varmoja laskut eivät vielä ole. Keskuspankki itsekin on kommentoinut, että se tarvitsee lisää dataa etenkin työmarkkinoilta ennen kuin korkoja voidaan laskea. Jos palkkojen nousu jatkuu vauhdikkaana, koronlaskut voivat siirtyä pidemmälle tulevaisuuteen. Tai jos uusi geopoliittinen shokki iskee uudelleen energiahintoihin, koronnostotkin voivat palata vielä keskuspankkien pöydälle. Vastaavasti talouden romahtaminen syvempään taantumaan yhdessä riskinottohalukkuuden häviämisen kanssa voisi painaa korot nopeasti taas alle prosenttiin. 

Erilaisten riskiskenaarioiden tekeminen ei tarkoita sitä, etteikö perusennusteilla olisi mitään virkaa. Hyvin tehty perusennuste on edelleen hyvä lähtökohta sille, miltä korkojen suunta näyttää. Yllätykset taloudessa ja markkinoilla ovat kuitenkin tavallisia, ja ne vetävät perusennusteet uusiksi. Etenkään Suomessa yläsuuntaisia yllätyksiä korkonäkymissä ei otettaisi ilolla vastaan. Se ei valitettavasti kuitenkaan pienennä tällaisten yllätysten todennäköisyyttä.