Kolme syytä, miksi sijoittajan kannattaa katsoa kotimarkkinaa kauemmas

Tuottorikas sijoitusvuosi lähestyy loppuaan. Samalla moni sijoittaja kertaa kulunutta vuotta ja pohtii omaa sijoitussalkkuaan. Ensi vuotta suunnitellessa ulkomainen tuottopotentiaali on syytä pitää mielessä.

Pörssiosakkeisiin sijoittavien suomalaisten osuus kasvaa vuosi vuodelta, mikä on hienoa pidemmän aikavälin tuottomahdollisuuksia ajatellen. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten osakesijoittajien määrä on kasvanut viiden viime vuoden aikana 33 prosenttia.

Suomalaiset rakastavat sijoittaa Suomeen, minkä seurauksena kotimarkkinan osuus on reilusti painotettuna monen sijoittajan salkussa. Pureudutaan seuraavaksi muutamaan seikkaan, miksi sijoittajan kannattaa katsoa myös kotimarkkinan ulkopuolelle.

1. Hyödyntämätön potentiaali

Suomalaisyhtiöiden markkina-arvo maailman osakemarkkinoista on markkinatilanteesta riippuen 0,2–0,25 prosenttia. Toisin sanoen vähintään 99,75 prosenttia sijoitusmahdollisuuksista sijaitsee muualla kuin Suomessa. Suomessa on noin 140 pörssilistattua yhtiötä, kun koko maailmaa tarkastellen lukema on noin 50 000. Helsingin pörssin yhtiöiden rajallisen määrän vuoksi yrityskohtaiset riskit näkyvät herkästi aina indeksissä ja markkinassa saakka. Kotimarkkinoille sijoittaminen eli ”home bias” on globaali ilmiö, mutta pienissä maissa sen haittavaikutukset korostuvat suuriin maihin verrattuna. Vaikka suomalainen sijoittaja kokee tuntevansa tietyn yhtiön, se ei välttämättä tee yhtiöstä parempaa sijoituskohdetta.

2. Suomen markkinan riippuvuus Euroopasta

Sijoittajat ovat nauttineet hyvistä tuotoista kuluneen vuoden aikana. Suomen sijoituskentästä ei kuitenkaan ole saatu kunnollisia tuottoja useaan vuoteen. Tämä johtuu siitä, että suomalaiset yhtiöt eivät ole niin kansainvälisiä kuin yleensä luullaan. Karkeasti arvioiden noin puolet suomalaisten pörssiyhtiöiden liikevaihdosta tulee Euroopasta, jonka talouskehitys on laahannut Yhdysvaltojen perässä jo pitkään. Vielä kymmenen vuotta sitten Yhdysvallat kattoivat alle 50 prosenttia maailman osakemarkkinoista. Nykyään Yhdysvaltojen osuus lähentelee jo 63 prosenttia, mikä kertoo alueen nopeasta kasvusta ja tuotoista verrattuna muuhun maailmaan.

3.  Perinteinen toimialajakauma

Suomen toimialajakauma on teollisuuspainotteinen ja syklinen eli enemmän riippuvainen suhdanteista kuin monet muut pörssit. Siinä missä viime vuosien inflaatio ja korkotason nousu ovat painaneet Helsingin pörssiä, vähemmän suhdanneherkät eli defensiiviset yhtiöt ovat pärjänneet paremmin. Ruokaa, lääkkeitä ja vaatteita ostetaan aina, mutta tiukemmassa taloudellisessa tilanteessa teollisuuden investointeja lykätään.

Hajautusta salkkuun kansainvälisiltä markkinoilta

On ymmärrettävää, että suomalaiset haluavat sijoittaa kotimarkkinaan, mikä varmasti lisää osaltaan sijoittamisen mielekkyyttä. Liiallista home biasta kannattaa kuitenkin pyrkiä välttämään. Se tapahtuu hajauttamalla riskiä ja tuottopotentiaalia maailmanlaajuisesti eri toimialojen välillä.

Hajautuksen ulkomaille voi rakentaa yksinkertaisimmin rahastoilla. Niiden kautta pääsee markkinoille, joille suomalaisen sijoittajan on muutoin hyvin vaikea päästä, kuten Kiinaan, Japaniin tai Intiaan. Rahastossa sijoitukset ovat jo valmiiksi hajautettu eikä sijoittajan tarvitse maksaa yksittäisiä kaupankäyntikuluja eri pörsseihin. Sijoittajan ei myöskään tarvitse seurata kaikkia ulkomaisia pörssejä ja yhtiöitä, kun rahaston salkunhoitaja hoitaa työn sijoittajan puolesta.

Kirjoittaja Rizvan Samaletdin on Nordean Private Banking -liiketoiminnasta Suomessa vastaava johtaja.