Milloin kotitalouksien kurimus päättyy?

Suomalaiset kotitaloudet ovat joutuneet ahtaalle viimeisen vuoden aikana, kun inflaation kiihtyminen on tehnyt elämisestä kalliimpaa eivätkä tulot ole kasvaneet samaa tahtia. Kustannusten nousu on näkynyt etenkin suurempana ruokakauppalaskuna, kallistuneena sähkön hintana ja asuntovellisilla kasvaneina korkomenoina.  

Suomalaiset ovat kuitenkin pärjänneet arjessa suhteellisen hyvin, vaikka moni onkin joutunut tinkimään menoistaan. Nordean Kotitalouspulssi-kyselytutkimukseen vastanneista 60 % kertoo muuttaneensa asioita arjessaan korkojen ja hintojen nousun takia. Ruokakaupassa halvempiin tuotteisiin on vaihtanut 53 % vastanneista ja sähkönkulutusta on rajoittanut 40 %. Vain harva (5%) on joutunut rahoittamaan kulutustaan ottamalla kulutuslainaa, ja asuntolainoja on hoidettu säntillisesti. Suomalaiset ovat jälleen osoittaneet olevansa vastuullisia taloudenpitäjiä, vaikka moni onkin joutunut opettelemaan omaa taloudenpitoa kantapään kautta.

Kulutuksen karsiminen näkyy myös Nordean Kulutusmittarista, jonka avulla saadaan ajantasaista tietoa ihmisten korttimaksuista. Tavarakulutuksen supistuminen on ollut selvästi nähtävissä jo viime vuoden keväästä lähtien ja tänä vuonna myös palveluiden kysynnän kasvu on selvästi hidastunut.  Kulttuuripalveluiden kysyntä on kuitenkin ollut vilkasta alkuvuonna, ja koronavuosina väliin jääneestä festarihumusta otetaan tänä kesänä kaikki irti.

Hyvänä säilynyt työllisyystilanne ja koronavuosina kertyneet säästöt ovat auttaneet kotitalouksia nousevien kulujen kurituksessa. Työpaikka on suurimmalla osalla säilynyt, ja työllisyysasteen noustessa aiempaa useampi on päässyt kiinni palkkatuloihin. Syksyä kohden tummia pilviä on kuitenkin kerääntymässä myös työmarkkinoille. Etenkin rakennusalalla näkymät ovat heikentyneet selvästi. Kesäkuussa voimaan tulleet palkankorotukset ja kertaerät parantavat osaltaan kotitalouksien rahatilannetta. Palkansaajan ostovoiman korjaantuminen parin vuoden takaiselle tasolle voi kuitenkin kestää useamman vuoden, joten moni joutuu valitettavasti tottumaan hieman aiempaa alhaisempaan elintasoon säästöjen ehtyessä.

Inflaation hidastumisen odotetaan jatkuvan

Ostovoiman paranemisen kannalta keskeistä on palkkojen ohella inflaatiokehitys. Hintojen nousu on hidastunut alkuvuonna, kun etenkin energian hinta on maltillistunut, kiitos muun muassa uusien ydin- ja tuulivoimaloiden sekä sähköä säästävien suomalaisten. Myös rahtikustannukset, tuotannon pullonkaulat ja raaka-aineiden korkeat hinnat ovat helpottaneet, mikä on alkanut näkyä laaja-alaisempana inflaation hidastumisena. Ruuan hinnan nousu on selvästi hidastunut kevään aikana, ja lannoitteiden ja energiakustannusten aleneminen alkaa välittyä viiveellä myös ruuan hintaan. Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio laski toukokuussa 5 prosenttiin, kun vielä marraskuussa inflaatio huiteli yli 9 prosentissa. Inflaation hidastumisen odotetaan jatkuvan myös loppuvuonna, kun kysyntä pysyy vaimeana ja yritykset joutuvat kilpailemaan asiakkaista viemällä alentuneita kustannuksia kuluttajahintoihin.

Mitä koroille tapahtuu?

Vaikka Inflaatio on hidastunut, se on edelleen liian korkea keskuspankille, jonka tavoitteena on 2 prosentin vuosittainen hintojen nousu. Korkoja joudutaankin vielä nostamaan, ja monen asuntovelallisen on hyvä varautua siihen, että korkeampi korkotaso säilyy ainakin pitkälle ensi vuoteen eikä näköpiirissä ole paluuta takaisin nollakorkojen maailmaan. Vannomatta kuitenkin paras, sillä inflaation ja korkojen ennustaminen on osoittautunut viime vuosina mahdottomaksi. Parasta onkin varautua siihen, että korot voivat nousta vielä ennustettuakin enemmän ja säilyä korkealla pidemmän aikaa. Yhtälailla on mahdollista, että korot laskevat äkisti, jos inflaatiopaineet helpottavat odotettua nopeammin ja Euroopan taloudet ajautuvat taantumaan. Tämä kuitenkin tarkoittaisi myös työttömyyden kasvua, eikä se siten ole toivottava lopputulema.

Korona- ja energiakriisin akuutti vaihe alkaa olla takapäin, toivottavasti lopullisesti, mutta kotitaloudet joutuvat kärsimään niiden taloudellisista seurauksista vielä jonkin aikaa. Tasapainottelu heikentyneen ostovoiman, korkeampien korkojen ja ehtyvien säästöjen kanssa siis jatkuu vielä tänä ja ensi vuonna, vaikka tilanne onkin kääntymässä parempaan suuntaan inflaation hidastuessa ja palkkojen noustessa.