Mitä yhteistä on Ukrainan kriisillä ja komission siruhankkeella?

Tuuli Koivu

18-02-2022 11:30

Energiariippuvuudesta aiheutuva epävarmuus voi syödä Euroopan investointeja, esimerkiksi tärkeässä puolijohdeteollisuudessa.

Ukrainan kriisin talousvaikutuksista EU-maihin ja Suomeen on keskusteltu viime päivinä paljon. Nousevat energian hinnat tuntuvat lähes jokaisen kukkarossa, ja moni yritys pelkää Venäjälle suuntautuvan liiketoimintansa puolesta.

Sen sijaan melko vähän on ehditty miettiä sitä, millaisia epäsuoria vaikutuksia kriisillä on yritysten liiketoimintaympäristöön ja investointeihin. Ne voivat kuitenkin olla erittäin merkittäviä ja kriisillä voi olla Euroopan talouskasvuun hyvin pitkäaikaisia seurauksia.

Erityisesti kriisi on nostanut esiin Keski-Euroopan riippuvuuden tuontienergiasta ja sen mukanaan tuoman alttiuden geopoliittisille riskeille. Toisin kuin Suomessa, jossa riippuvuus tuontisähköstä on vähenemään päin (Juho Kostiaisen analyysi), monen Keski-Euroopan maan arvioidaan olevan vielä pitkään riippuvainen tuontienergiasta. Niinpä moni yritys varmasti pelkää, ettei nykyinen kriisi ja energian hintapiikki jää viimeiseksi laatuaan ja miettii investointejaan tavallista tarkemmin.

Yksi tärkeä teollisuudenala, jota juuri nyt rakennetaan maailmassa kiivaasti, mutta joka myös kuluttaa paljon sähköä, on puolijohdeteollisuus. Teollisuudenala on nopeasti noussut jo yhdeksi maailman suurimmista ja ala itse arvioi myyntinsä arvon nousseen viime vuonna yli neljänneksellä 550 mrd. dollariin. Eikä kasvun odoteta pysähtyvän tähän: siruja tarvitaan jatkossa valtavia määriä liki kaikkeen jääkaapeista sähköautoihin.

Lisäksi siruista on maailmassa huutava pula, kun tuotanto ei ole pysynyt pandemian aiheuttaman kysyntäpiikin perässä. Sirupula on koetellut erityisesti Eurooppaa, mikä on herättänyt EU-tasonkin päättäjät siihen, että muutamaa lippulaivayritystä lukuun ottamatta roolimme puolijohdeteollisuudessa on pieni ja vaikutusmahdollisuudet globaaleihin tuotantoketjuihin olemattomat. EU:n komission mukaan tuotamme vain 10% maailman siruista. Tämä tarkoittaa, että EU-maiden riippuvuus aasialaisista ja yhdysvaltalaisista puolijohteita kehittävistä ja valmistavista yrityksistä on valtava.

Niinpä EU julkaisi viime viikolla sirusäädöksen eli toimintasuunnitelman siitä, miten puolijohdeteollisuutta kasvatetaan Euroopassa ja riippuvuutta muiden maiden tuotantoketjuista vähennetään. Von der Leyen on onnistunut haalimaan kokoon 43 mrd. euron rahapussin alan kehittämistä varten 2020-luvulla.

Summa kuulostaa suurelta, mutta asettuu perspektiiviin, kun lukaisee muutaman uutisen alan jättiläisten suurista suunnitelmista. Amerikkalainen Intel aikoo investoida pelkästään Ohion tuotantolaitoksiinsa tulevien vuosien aikana 100 mrd. dollaria ja taiwanilainen TSMC käyttää investointeihinsa vuosina 2021-2023 yhteensä 100 mrd. dollaria, joista pääosan kotimaahan ja 12 mrd. Arizonaan. Korealainen Samsung pyrkii pitämään asemistaan kiinni investoimalla 150 mrd. dollaria vuoteen 2030 mennessä.

Kaikkien tiedossa on myös, että Kiina panostaa puolijohteisiin valtavia summia rahaa ja pyrkii haastamaan länsimaisen teknologian. Tähän tottakai myös USA:n johto on herännyt: Biden on kerännyt 52 mrd. dollarin paketin kannustamaan investointeja Yhdysvalloissa.

On hienoa, että EU investoi tulevaisuuden alaan. Vaikka Eurooppa lähtee kisaan monestakin syystä pitkältä takamatkalta, toivoa herättää se, että Intel lupasi viime syksynä investoida Eurooppaan lähes 100 mrd. dollaria. Tulevien tuotantopaikkojen piti olla selvillä viime vuoden loppuun mennessä, mutta päätös on lykkääntynyt.

Toivoa sopii, etteivät rajusti nousseet sähkön hinnat pelota investoijia pois Euroopasta ja vie pohjaa pois komission hankkeelta. Puolijohdeteollisuudessa investointeihin käytettävät valtavat rahasummat ja pelätty kilpailun lisääntyminen erityisesti Kiinan suunnasta tekee kuitenkin jo nyt investoinneista riskialttiita, eikä Euroopan sähkömarkkinan nykytilanne ainakaan vähennä näitä riskejä.

Tämä on hälyttävää, sillä Euroopan investointien kehityksessä ei viime vuosina ole muutenkaan ollut hurraamista. Toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa yritysten tuotannolliset investoinnit ovat lähteneet kovaan nousuun pandemian jälkeen, Euroopassa kehitys on ollut huomattavasti vaatimattomampaa. Ilman investointeja taas Euroopan kipeästi kaipaamaa kasvua on vaikea saada aikaan.

Paitsi Ukrainan kriisiin, myös Euroopan energiakriisiin täytyy siis löytää kestävä ratkaisu, ja nopeasti. Muutoin geopoliittisten riskien hintalappu voi kohota huomattavasti tähän asti arvioidusta.

Sähkön tuottajahintoja Saksassa ja Yhdysvalloissa

Kuvio 1

Investoinnit ovat euroalueella juuri ja juuri vuoden 2007 tasolla

Kuvio 2

Saksa on huono esimerkki investointien osalta

Kuvio 3

Talouden ilmiöiden takana

Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.

Blogi
Markkinat ja sijoittaminen
Analyysit

Lue lisää