”Oli etuoikeus päästä mukaan komission pyöreän pöydän keskusteluun luontohyvityksistä, tavata komissaari Jessika Roswall ja kertoa Nordean näkemyksiä”, Nordean EU-suhteiden ja Brysselin toimipaikan johtaja Jarkko Syyrilä sanoo. 

”Tällaisen pyöreän pöydän keskustelun järjestäminen eri sidosryhmille on erittäin hyvä aloite komissiolta ja juuri sellainen asia, jota haluamme edistää. Toivottavasti tämä on vasta alkua teollisuuden, yhteisöjen ja päättäjien rakentavassa vuoropuhelussa, joka helpottaa uskottavan ja läpinäkyvän viitekehyksen luomista luontohyvityksille. Se on edellytys sille, että markkinamekanismi alkaa toimia”, Jarkko Syyrilä jatkaa.

Luontohyvitykset eli biodiversiteettikrediitit tai -hyvitykset ovat työkalu tai mekanismi, joka antaa yksittäisille ihmisille ja yrityksille mahdollisuuden sijoittaa luonnon monimuotoisuutta parantaviin ympäristöhankkeisiin. Kun yhä useammat yritykset alkavat mitata ympäristövaikutuksiaan ja niihin liittyviä riskejä ja riippuvuussuhteita, tuloksiin perustuvia toimia varten tarvitaan yhä enemmän rahoitusta. 

Jessika Roswall on ympäristöasioista, vesiresilienssistä ja kilpailukykyisestä kiertotaloudesta vastaava komissaari.

Pohjoismaissa kehitysmahdollisuuksia

”Markkinat ovat vielä lapsenkengissään, joten niitä on tarpeen rauhoitella ja minimoida riskejä sekä samalla auttaa varmistamaan riittävä määrä luottoja, jotta markkinatoimijat saavat toimintaedellytykset. EU voisi auttaa vauhdittamaan kysyntäpuolta, ja Nordean kaltaisilla pankeilla on tärkeä rooli luontohyvitysten markkinoiden skaalaamisessa ja tukemisessa”, Senior Environment Expert Jan Wärnbäck Group Sustainability -yksiköstä sanoo.

Nordea tietää, että Pohjoismaissa ollaan kiinnostuneita luontohyvityksistä. Kehitteillä on vapaaehtoisia sertifiointijärjestelmiä ja Suomessa on laadittu oma kansallinen standardi. Siksi olemme liittyneet Swedish Biocredit Alliance -aloitteen jäseneksi ja haluamme aktiivisesti kehittää kansallisella tasolla luontohyvitysten markkinoita Suomessa ja Pohjoismaissa.

Lue lisää pyöreän pöydän keskustelun taustasta.

Tiesitkö tämän?

Maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehyksen (Global Biodiversity Framework) tavoitteena on kaksinkertaistaa biodiversiteettirahoitus vuoteen 2025 mennessä ja kolminkertaistaa kansainvälinen biodiversiteettirahoitus vuoteen 2030 mennessä. EU:n uudessa luonnon ennallistamisasetuksessa esitetään suunnitelma luonnonpääoman lisäämiseksi.

EU on sitoutunut kohdentamaan 10 prosenttia vuosien 2026–27 budjetistaan luonnon monimuotoisuuteen ja luontohyvitysten kaltaisten muiden rahoituslähteiden tutkimiseen.

Lähde: Euroopan komissio