Nordean pääekonomisti: Kasvunpaikkoja

Koronan aikana totuimme siihen, että talouskehitys vaihteli valtavasti sekä maiden että sektoreiden välillä sen mukaan, missä vaiheessa korona-aaltoa kukin maa oli kulloinkin menossa. Tiukimpien sulkujen aikaan voittajia olivat ruokakaupat, kun elämä keskittyi koteihin. Epätietoisuuden vähän hellittäessä tavarakauppa kokonaisuutena nautti kovasta kysynnän kasvusta. Korona-aaltojen jälkeen palvelusektori on hyötynyt kuluttajien innosta palata normaaliin ja pyrkimyksestä ottaa jopa takaisin koronasulkujen aikaan elämättä jäänyttä elämää. Samaan aikaan taas tavarakaupan luvut ovat painuneet alas normaaleille tasoille.

Suurimmat sektori- ja maakohtaiset erot ovat nyt tasoittumassa, kun heikko kasvunäkymä valtaa sektorin toisensa jälkeen. Ensin rahapolitiikan tiukennus osui paljon velkavipua käyttäviin aloihin, kuten rakentamiseen ja investointiketjuihin, mutta nyt vaikutukset ovat leviämässä laajemmalle. Kohonneet korkokustannukset ja asuntojen arvon  lasku pakottavat kotitaloudet miettimään uudestaan myös palveluiden kulutusta, erityisesti kun korona-ajan säästöt alkavat monessa maassa olla kaluttu ja pahin patoutunut kysyntä purkautunut. Niinpä moni palvelualakin joutuu nyt ihmettelemään laskevia kasvulukuja ja hidastamaan omaa investointitahtia. Luultavasti heikentyvä työmarkkinanäkymä levittää lähikuukausina varjoa yhä laajemmin talouskehityksen ylle. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka talousuutiset ovat nyt synkkiä ja taantuman todennäköisyys on noussut, menossa on myös talouden murros, joka pitää monet alat ja investoinnit käynnissä haastavassakin ympäristössä. Vihreä siirtymä, teknologinen kehitys ja globalisaation muutos vaativat investointeja ja tarjoavat lupaavia näkymiä, vaikka talouskehitys laajemmin olisikin hetken heikkoa.

Yhdysvalloissa näistä talouden murroskohdista osataan usein ottaa hyöty irti. Maan taloudelle on tyypillistä, että investoinnit käynnistyvät nopeasti uudelleen negatiivisten shokkien jälkeen. Tämä yleensä kasvattaa tuottavuuskuilua suhteessa Eurooppaan Yhdysvaltojen eduksi nimenomaan talouden murrosaikoina. Kuten suomalaisyritystenkin virrasta näkyy, Yhdysvallat tarjoaa kasvunpaikkoja tälläkin hetkellä, vaikka sielläkin kokonaisuutena talouskasvun odotetaan pysyvän vaimeana, kun inflaatiota pyritään hidastamaan kohti keskuspankin tavoitetta.

Myös Kiinassa huonojen uutisten virta voi peittää alleen hyvinkin vahvan kehityksen osalla toimialoista. Pitkin kesää luimme kovinkin synkkiä uutisia Kiinasta: ulkoministerin katoaminen, ratsiat ulkomaisiin konsulttitoimistoihin tai presidentti Xin oppeihin käytetyn ajan nopea kasvu eivät ole omiaan lisäämään luottamusta maan tulevien vuosien talouskehitykseen. Luottamuskyselyistä sekä pohjamutiin painuneista asuntokauppojen luvuista päätellen myös kiinalaiset itse pohtivat nyt aiempaa enemmän maan kehitykseen liittyviä alasuuntaisia riskejä.

Ei kuitenkaan kannata unohtaa, että Kiina paini myös vuosi sitten syksyllä kovin synkissä tunnelmissa, kun tiukan koronapolitiikan päättymisestä ei saatu mitään merkkejä. Lopulta politiikan täyskäännös paransi talousnäkymiä kertaheitolla. On mahdotonta tietää, onko samanlaista käännettä luvassa maan elvytyspolitiikkaan. Lienee joka tapauksessa melko optimistista odottaa, että maan talouspolitiikka laajemmin muuttuisi merkittävästi paremmaksi, sillä suunta puolueen kontrollin lisäämiseksi näyttää olevan vakaa. Ystävällisistä puheista huolimatta sääntelyn terävä miekka hioo juuri nyt maan terveydenhuoltosektorin särmiä puolueen toivomaan suuntaan ja tämä aalto tuskin jää viimeiseksi.

Kuten viime vuodet ovat osoittaneet, sääntelyn ja kontrollin kasvu on myrkkyä yleiselle talouskehitykselle ja odotammekin nyt Kiinan kasvun hidastuvan aiemmin odotettua jyrkemmin. Samaan aikaan Kiina kuitenkin pyrkii etsimään ratkaisuja maan tulevaisuutta varjostaviin haasteisiin, kuten ympäristöongelmiin, ja pyrkii tekemään kasvusta aiempaa kestävämpää. Tämä tarkoittaa sitä, että maa tarjoaa myös mahdollisuuksia niille yrityksille, jotka näitä ratkaisuja pystyvät tarjoamaan.

Niinpä liian synkistelyn sijaan kannattaa syksyn pimenevä aika käyttää sen miettimiseen, mitä kasvunpaikkoja maailmantalous juuri nyt tarjoaa. Kuten tässä julkaisussa toteamme, myös Suomi tarjoaa kasvunpaikkoja, varsinkin vihreän siirtymän näkökulmasta.

Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.