Onko asuntolainamarkkina rikki?

Asuntomarkkinoiden tilanne kiinnostaa nyt enemmän kuin pitkään aikaan. Keskusteluissa ovat korostuneet etenkin kommentit siitä, että korkotilanne on epänormaali, kaupankäyntivolyymit ovat alhaisia ja asuntomarkkinat ovat kärsineet hintaromahduksesta. Keskustelun seurauksena on voinut muodostua yleistyvä näkemys, että asuntolainamarkkina on jotenkin rikki ja useilla velallisilla on suuria haasteita selviytyä asuntolainamenoistaan.

Itse asiassa asuntomarkkinoilla on kuitenkin palattu koronaa edeltäneelle kestävälle tasolle ja korkotilanne on palannut normaalille tasolle, missä rahalla on hinta. Kaikissa markkinatilanteissa on aina ollut asuntovelallisia, joilla on haasteita selviytyä arjen menoistaan ja asuntolainakuluistaan, eikä tämä automaattisesti kerro siitä, että nykyisessä asuntomarkkinassa olisi joku perustavanlaatuinen ongelma.

Suomalaisen asuntolainamarkkinan perusta on vakaus. Tämän mahdollistavat vastuulliset toimijat, niin lainanottajat kuin -antajatkin. Vakauden peruskivenä on vuodesta 2010 alkaen käytössä ollut stressitesti, jolla asiakkaan maksukyky varmistetaan.

Kriitikot ovat sanoneet, että stressitesti ei ole toimiva ratkaisu, koska se on tehty usein nykytilannetta erilaisessa korko- ja kustannusympäristössä. Tähän on kuitenkin todettava, että testissä käytetty kuuden prosentin korkotaso ja usein todellista laina-aikaa lyhempi 25 vuoden laina-aika jättävät varsin merkittävät puskurit tulevia kustannusnousuja vastaan, oli niiden ajuri sitten mikä tahansa.

Nykyisiä haasteita asuntovelallisille on voinut tuoda se, että velallinen on lainansaamisen jälkeen siirtänyt stressitestistä vapautuneet varat kulutukseen, ja korkotason noustua onkin jouduttu palaamaan lainanottohetken kulutuskäyttäytymiseen. Tämä on ymmärrettävästi ikävä muutos, mutta ei se liity stressitestin toimivuuteen.

Velallisten markkinassa löytyy puskureita

Asuntovelallisista puhuttaessa on hyvä muistaa tietyt faktat: suomalaisista kotitalouksista 31 prosenttia on asuntovelallisia ja tästä joukosta vajaalla kolmanneksella on korkosuojaus, jossa viitekoron enimmäistaso on lukittu keskimäärin 1,5 prosentin tasolle vielä seuraavat neljä vuotta. Lainanottohetkellä on näissä tapauksissa tehty viisas päätös.

Velallisten markkinassa löytyy korkosuojauksen lisäksi myös muita puskurimekanismeja. Säästämisen yleistyttyä monille on syntynyt myös mukava puskuri, mitä voi tarvittaessa hyödyntää haastavien kuukausien yli. Lisäksi on vielä lyhennysjoustot, joita merkittävä osa velallisista ei ole edelleenkään käyttänyt kovin aktiivisesti.

Nyt jos koskaan saattaa olla oikea hetki miettiä, voisiko muutaman kuukauden lyhennysvapaa olla ratkaisu hetkelliseen kassavajeeseen. Tosin tuoreimmat inflaatioluvut osoittavat hintojen nousun hidastumista etenkin energiasektorilla, joten kesää kohti kustannuspaineet helpottavat todennäköisesti entisestään samalla, kun talvella neuvotellut palkankorotukset realisoituvat.

Asuntolainat eivät ole ylivelkaantumisen ajuri

Omaa talouttaan ei kannata ajaa päin seinää, sillä ennakoiva ja tosiasiat tunnustavat toimenpiteet luovat omalle kotitaloudelle kestävät näkymät tulevaisuuden osalta. Jos käy niin, että oma talous on todella haastavassa tilanteessa ja käytettävissä olevat puskurit on kulutettu loppuun, saattaa asumismuodon muutos tai vuokra-asuminen olla järkevä vaihtoehto. Suomalaisista 62 prosenttia on omistusasujia, joten vuokralla asuminen on hyvin yleistä ja juuri nyt markkinoilla on reilusti tarjontaa myös kasvukeskuksissa.

Ja lopuksi vielä huomio suomalaisten kotitalouksien ylivelkaantumiseen. Asuntolainat eivät ole ylivelkaantumisen ajuri. Suomalaisten asuntolainat ovat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin säilyneet hyvin vakaana jo reilu kymmenen vuotta. Vakautta ovat tukeneet aiemmin mainitsemani markkinan pelisäännöt ja vastuulliset toimijat. Velkaantumisen ajurit ovat muissa velkaerissä, ja asuntolainat pitäisikin eriyttää tästä keskustelusta ja ymmärtää niiden positiivinen ja vastuullinen merkitys suomalaisten kotitalouksien unelmien mahdollistajana. Asuntolainan osuudessa on kyllä kasvua, mutta kyseessä ovat ylimmän tuloluokan asiakkaat, joille ei lähtökohtaisesti synny maksuhaasteita kustannusympäristön noustessa.

Lisäsääntelyä ei kaivata eikä sillä ratkaista yksittäisten kotitalouksien velkaantumishaasteita. Päinvastoin, lisäsääntely luo markkinoille keinotekoisia ja tarpeettomia vastuullisen kaupankäynnin esteitä. Positiivinen luottotietorekisteri on tästä poikkeus ja sitä markkinan kaikki osapuolet odottavatkin positiivisin mielin.