Talouden ilmiöiden takana
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.
Osinkokevään lähestyessä keskustelu yritysten voitonjaosta käy jälleen kuumana. Yhtiöiden maksamat suuret osingot eivät ole lähtökohtaisesti mikään autuaaksi tekevä asia, vaan kertovat enemmän liiketoiminnan luonteesta ja kasvunäkymistä. Suomalaisen yksityissijoittajan laariin ne sen sijaan satavat – joskin eri tavalla kuin moni ajattelee.
Suomalaisyhtiöt osinkokoneita
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisyhtiöt erottuvat suorastaan osinkokoneina. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana Helsingin pörssin osingonjakosuhde on vaihdellut enimmäkseen 60 ja 90 prosentin välillä edellisen tilikauden tulokseen verrattuna. Euroopassa vastaava luku on ollut 40–60 prosenttia ja Yhdysvalloissa melko tasaisesti 40 prosenttia. Tähän kuitenkin liittyy jo yksi harha: amerikkalaisyhtiöt jakavat nimittäin voittojaan sijoittajille hyvin rutiininomaisesti myös omien osakkeiden takaisinostoina. Esimerkiksi viime vuonna tämä summa oli noin 40 prosenttia käteisosinkojen päälle. Tämä huomioiden voitonjako rapakon takanakin on ollut lähempänä eurooppalaista käytäntöä. Euroopassakin yhtiöt toki ostavat omia osakkeita takaisin, mutta huomattavasti maltillisemmissa määrin.
Anteliaasta voitonjaosta ei kannata hullaantua
Antelias voitonjako – tuli se sitten osinkojen tai omien osakkeiden takaisinostojen muodossa – ei ole mikään sijoittajan autuaaksi tekevä asia. Osakkeen arvo nimittäin laskee osingon verran sen irrotessa – olettaen tietysti, että samalla ei tapahdu jotain muuta merkittävästi osakkeen arvoon vaikuttavaa. Omistajan näkökulmasta mittava voitonjako on oikeastaan hyväksi vain, jos sen voi verokohtelun huomioiden sijoittaa vielä paremmin tuottavaan kohteeseen. Yhtiön näkökulmasta taas isoja osinkoja kannattaa maksaa lähinnä, jos mahdollisuudet investoida tulevaisuuden kasvuun ovat rajalliset. Suurten osinkojen sijaan monien sijoittajien ja yritysten toiveissa lieneekin ennemmin kannattavat kasvumahdollisuudet, joihin voittovaroja voisi investoida. Ainakin, jos tavoitteena on sijoitusten arvon ja omistaja-arvon kasvattaminen.
Jonkinasteinen osingonmaksu kuitenkin on perusteltua, sillä se antaa sijoittajille viestin siitä, että yrityksen johto uskoo liiketoiminnan kykyyn tuottaa kassavirtaa myös jatkossa. Samalla voitonjaon supistaminen saattaa säikäyttää sijoittajat ajattelemaan, että yhtiön tulevaisuudennäkymät ovat heikentyneet oleellisesti. Tästä syystä yhtiöt voivat toisinaan heikkoina vuosina maksaa jopa edellisen tilikauden tulosta enemmän osinkoina, jos uskovat tuloksentekokyvyn elpyvän ripeästi. Samasta syystä osinkoja harvoin lasketaan – ja toisaalta niiden nostamiseenkin liittyy jonkin verran harkintaa juuri tästä näkökulmasta.
Muista hyödyntää osingot
Suomalaiselle yksityissijoittajalle kevään osinkosade voi kuitenkin olla mahdollisuus. Suomalaisten kotitalouksien suorista listatuista osakesijoituksista viime vuoden lopulla 85 prosenttia oli Suomen Pankin mukaan Helsingin pörssissä. Helsingin pörssiin listattujen osakkeiden arvo suhteessa kaikkiin kotitalouksien listattuihin osakesijoituksiin ja rahasto-omistuksiin (joista osa sijoittaa korkomarkkinoille) oli 42 prosenttia. Vertailun vuoksi Nordean suosituksissa kotimaisten osakkeiden osuus on 15 prosenttia osake- ja osakerahasto-omistuksista. Tätä pienempikään osuus ei ole hajautuksen näkökulmasta huono.
Osinkokevät tarjoaakin jälleen erinomaisen tilaisuuden parantaa sijoitussalkun kansainvälistä hajautusta. Toki sitä voi myös tehdä myymällä kotimaisia osakkeita ja ostamalla tilalle kansainvälisille markkinoille sijoittavia osakerahastoja tai suoraan listattuja osakkeita kansainvälisistä pörsseistä. Tässä on kuitenkin huomioitava veroseuraamukset, kun taas osingot ja niihin liittyvät verot tulevat kuin manulle illallinen.