Rahastoihin kannattaa sijoittaa jatkossakin

Kiinteistörahastot ovat olleet keskustelujen kuuma peruna viime viikot. Uutiset lunastusten viivästymisistä ja rahastojen sulkemisesta ovat nostaneet sijoittajien pettymyksen pintaan, mikä on ymmärrettävää, jos sijoitus on myyty siten, ettei sen epälikvidi luonne ole ollut selkeä. Keskustelussa on tuntunut kuitenkin välillä unohtuvan rahastosijoittamiseen liittyvät faktat. Vaikka Nordealla ei ole omia kiinteistörahastoja, haluamme osallistua keskusteluun ja tuoda näitä faktoja esille.

Miksi rahastoja suljetaan ja lunastuksia viivästytetään?

Rahastot pyritään pitämään auki kaupankäynnille aina kun mahdollista, jotta osuudenomistajat voivat tehdä ostoja ja myyntejä normaaliin tapaan. Rahastoissa myös pyritään pitämään aina tietty määrä käteistä, jolla voidaan maksaa osuudenomistajien lunastamat osuudet ilman, että rahastojen täytyy erikseen myydä omistuksiaan. Levottomina aikoina lunastukset voivat olla kuitenkin erittäin suuria, eivätkä käteisvarannot riitä kattamaan niitä. Lunastusten kattamiseksi rahaston olisi myytävä sijoituskohteita huomattavan matalaan hintaan. Tämä korostuu sitä enemmän, mitä vaikeammin myytäviä sijoituskohteita rahastoissa on. Esimerkiksi asunnot ja kiinteistöt ovat huomattavasti hitaampia myydä kuin osakkeet ja muut arvopaperit. Pakkomyynnit vaikuttavat koko rahaston arvoon, ja siten siis kaikkiin rahastoon sijoittaneisiin, ei vain sijoituksensa lunastaviin.

Rahastoyhtiöllä on rahastojen sääntöjen puitteissa oikeus tarvittaessa viivästyttää lunastusten maksua ja keskeyttää kaupankäynti. Toimenpide tehdään aina kaikkien rahastoon sijoittaneiden etua ja yhdenvertaista kohtelua ajatellen, ja rahastoyhtiön on ilmoitettava päätöksestään Finanssivalvonnalle välittömästi. Pankit ja rahastoyhtiöt eivät hyödy rahaston sulkemisesta. Osa rahastoista saattaa myös luopua hallinnointipalkkiosta sulun ajalta.

Rahastoyhtiö pyrkii avaamaan rahastot kaupankäynnille välittömästi, kun se on markkinatilanne huomioiden mahdollista. Rahaston sulkeminen on myös aina maineriski, joka vaikuttaa suljetun rahaston lisäksi toimijan muihinkin rahastoihin. Kun rahasto jälleen avataan, on sitä vaikea saada enää sen jälkeen sijoittajien suosikiksi.

Miten välttää rahastosijoittamisen turhat riskit?

Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä. Sijoitusrahastojen riskit perustuvat niiden sijoituskohteiden riskeihin, joihin ne sääntöjensä mukaisesti sijoittavat. Kiinteistösijoittamisen epälikvidi luonne ei siis parane, vaikka muoto olisi rahasto.
Rahaston riskit sekä muut sijoittajan kannalta keskeiset tiedot, kuten rahaston sijoituspolitiikka, kulut ja suositeltu vähimmäissijoitusaika, esitellään rahaston avaintietoesitteessä. Se on annettava sijoittajalle ennen rahastomerkintää riippumatta siitä, päätyykö hän sijoitukseen pankin neuvojan tapaamisen perusteella vai itsenäisesti digipalvelun kautta. On sijoittajan oman edun mukaista, että hän tutustuu huolellisesti rahaston avaintietoesitteeseen – joka on vain muutaman sivun pituinen – ennen sijoituksen tekemistä. Esimerkiksi Nordean palvelussa asiakas joutuu vahvistamaan, että hän on lukenut avaintietoesitteen sisällön ja ymmärtänyt sen. 

Tietyn rahaston riskin ymmärtäminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on ymmärtää hajauttamisen käsite ja se, että oma salkku vastaa omaa riskinottokykyä. Salkussa pitäisi olla maailmanlaajuisesti hajautettuja osake- ja korkorahastoja, ja muita rahastoja tulisi olla vain mausteena pienellä kokonaispainolla. Yksittäisen ”mausterahaston” osuus salkussa taas riippuu siitä, miten hyvin hajautettu rahasto on. Esimerkiksi Suomen kiinteistömarkkinoille keskittyvän rahaston osuus koko sijoitussalkusta ei saisi ylittää 5 prosenttia. 

Oikean sijoitusallokaation voi rakentaa tutustumalla laadukkaaseen sijoituskirjallisuuteen. Pienemmällä vaivalla sen voi rakentaa pankkien digitaalisten palveluiden tai sijoitusneuvojien avustuksella. Neuvonta on ilmaista eikä se sido asiakasta mihinkään.

Pitääkö rahastosijoittajien olla huolissaan?

Niin korko- kuin osakemarkkinoilla on ollut viime aikoina mukavat tuotot, ja sijoittajat ovat olleet keskimäärin enemmän ostamassa rahastoja kuin myymässä niitä. Talouden toipuessa erityisesti osakemarkkinoiden kehitys on suotuisa. Osakkeisiin ja korkoihin sijoittavissa rahastoissa sijoituskohteet ovat likvidejä, jolloin niiden lunastusten viivästyminen on erittäin harvinaista. Sulkemiset liittyvät yleensä erittäin poikkeuksellisiin markkinoiden tilanteisiin. Esimerkiksi Venäjän päätös estää ulkomaalaisten kaupankäynti Venäjän markkinoilla johti Venäjä-rahastojen sulkemiseen. 

Markkinoilla on myös pörssilistattuihin kiinteistöyhtiöihin sijoittavia rahastoja ja koska kiinteistöyhtiöillä käydään kauppaa pörssissä, ongelmat pitkissä kiinteistöjen myyntiajoissa eivät koske niitä. Näissä toki arvostuksissa näkyy kiinteistömarkkinan yleinen alavireisyys.

Kannattaako kiinteistörahastoihin vielä sijoittaa?

Rahastosijoittaminen, kiinteistörahastot mukaan lukien, on hyvä keino pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Rahaston kautta piensijoittaja voi hyötyä ammattimaisten salkunhoitajien sijoitusosaamisesta vaivattomasti ja pienilläkin summilla. Rahastojen kautta pääsee myös helposti kiinni sellaisiin sijoituskohteisiin, jotka eivät muutoin ole yksityisten sijoittajien saatavilla. Ne tarjoavat myös hajautushyötyjä. Esimerkiksi kiinteistörahastoissa kiinteistöomaisuus on hajautettu useaan kohteeseen, minkä ansiosta ne ovat piensijoittajalle vähäriskisempi kohde kuin sijoitusasunto. 

Moni kiinteistörahastoissa rahaa menettänyt on voinut tässä tilanteessa pettyä ja on valmis heittämään hanskat tiskiin. Heille haluaisin sanoa, että sijoittaminen hajautetusti ja pitkällä, usean vuoden aikajänteellä kannattaa. Sijoitusvaroja ei siis kannata jäädä makuuttamaan tilille, vaan koota erilaisista sijoituksista salkku itselle sopivan riskitason mukaisesti. Jos hajautuksen koostaminen tuntuu vaikealta, apua siihen kyllä saa.