Raivokasta rallia

Osakemarkkinoilla on nähty hyvin poikkeuksellisia liikkeitä viime päivinä, joihin sisältyy myös varoituksen sanomaa. Vahva kurssinousu ilman aitoa piristymistä liiketoimintanäkymissä päättyy usein huonosti.

USA:n osakemarkkinoilla viime päivinä nähdyt liikkeet ovat ihmetyttäneet myös pidempään markkinoita seuranneita asiantuntijoita. Esimerkiksi konsolipelejä myyvän GameStopin osakekurssi putosi vuoden 2015 lopulta yli 90% vuoden 2019 syksyyn verrattuna. Näiltä tasoilta osakkeen hinta on yli satakertaistunut, ja yksin viimeisen kahden päivän aikana kurssi on yli nelinkertaistunut. Ennen viime päivien nousua osake oli korkeimmillaan vuonna 2007, mutta eilinen päätöskurssi on yli viisinkertainen aiempiin huippulukemiin verrattuna. GameStop ei ole suinkaan ainoa osake, jonka hinnassa on nähty poikkeuksellista nousua viime aikoina, kuten Suomessakin on huomattu.

Yksittäisten osakkeiden hinnat voivat toki normaalistikin heilua rajusti, jos yrityksen liiketoiminnan näkymät muuttuvat dramaattisesti, mutta monia viime päivien liikkeitä on lähes mahdotonta selittää muutoksilla perustekijöissä. Sen sijaan näyttäisi siltä, että pääosin piensijoittajien aktiviteetti on vetänyt arvostuksia rajusti ylöspäin. Piensijoittajien kiinnostus suoriin osakesijoituksiin on kasvanut etenkin Yhdysvalloissa kaupankäyntikulujen laskettua merkittävästi, ja sosiaalisen median kautta käytyjen keskustelujen ja suositusten perusteella suuri määrä sijoittajia on alkanut ostaa samaa osaketta samaan aikaan.

Etenkin näyttää siltä, että piensijoittajat ovat yhdistäneet voimansa sellaisia osakkeita vastaan, joita monet suuremmat sijoittajat – kuten vipurahastot – ovat myyneet lyhyeksi. Lyhyeksi myynnissä sijoittaja hyötyy osakkeen hinnan laskusta, mutta tappiopotentiaali on käytännössä rajaton, jos hinta lähteekin nousuun. Monet suuremmat sijoittajat ovatkin joutuneet kattamaan lyhyeksi myyntejään viime päivinä hintojen noustessa ja tappioiden kasvaessa, mikä puolestaan on lisännyt nousupainetta kyseessä olevan osakkeen hinnalle entisestään.

Kärjistäen voisi jopa sanoa, että käynnissä on piensijoittajien ja suurempien sijoittajien välinen taistelu, jossa piensijoittajat ovat toistaiseksi ottaneet niskalenkin. Vähintäänkin viime päivien liikkeistä voi todeta, että pienemmät purot voivat yhdistyä vahvoiksi virroiksi myös osakemarkkinoilla ja ajaa kurssikehitystä – ainakin yksittäisissä osakkeissa.

Todellisuudessa vahvojen liikkeiden taustalla on todennäköisesti muitakin toimijoita kuin vain piensijoittajia, vaikka piensijoittajien toiminta lieneekin ollut vähintään markkinaliikkeiden laukaiseva tekijä. Myös regulaattori tutkinee tarkasti, ovatko kaikki viime aikojen kaupat menneet sääntöjen mukaan.

Huimalla kurssiheilunnalla on aina myös haittapuolia. Osakemarkkinoiden perustehtävä on mahdollistaa tuottavimpien yritysten pääoman saatavuus. Tämä tavoite toteutuu sitä paremmin, mitä vahvemmin osakkeen arvostus perustuu yrityksen perustekijöihin. Kääntäen jos sijoittajat eivät tee päätöksiä pääosin yrityksen tuloksentekokykyyn perustuen, pääoma ei ohjaudu enää tehokkaimmille yrityksille, talouden kasvupotentiaali heikkenee ja elintaso laskee.

Monelle piensijoittajalle voi myös tulla viime päivien uutisista sellainen kuva, että rahan tekeminen osakemarkkinoilla olisi helppoa. Suurilla kurssiheilahteluilla on kuitenkin aina sekä voittajia että häviäjiä. Varmasti moni piensijoittaja on oikein ajoitetuilla kaupoilla käärinyt hyvät voitot, mutta on hyvä pitää mielessä, että kurssiheilunta on usein kaksisuuntaista ja suurempi heilunta tarkoittaa myös suurempia riskejä.

Yleensä hintojen vahva nousu ilman selvää muutosta perustekijöissä lisää kiinnostusta myös vastakkaisiin positioihin, ja hinnat voivat korjata myös alaspäin rajusti. Viime päivien kaupankäyntipäätökset on puolestaan tehty pitkälti tunnepohjalta pikaisten voittojen toivossa sen sijaan, että ne perustuisivat mihinkään syvälliseen analyysiin kyseisen yrityksen liiketoimintapotentiaalista. Tunnelmien kääntyessä liikkeet ovat usein voimakkaita myös toiseen suuntaan.

Viime päivien suurimmat liikkeet ovat olleet ylöspäin. Esimerkiksi eilen S&P 1500 -indeksissä huonoiten menestyneen yrityksen osakekurssi laski reilut 20% mutta yli 20%:n nousijoita oli 9 siitä huolimatta, että koko indeksi laski 2.5%. Tällainen kurssikehitys voi edelleen houkutella lisää piensijoittajia mukaan sosiaalisen median kautta koordinoituihin ostoihin lähipäivinä.

Suurin osa sijoittajista lienee kuitenkin mukana osakesijoittamisessa mahdollisten tuottojen takia, ja pidemmällä tähtäimellä on vaikea nähdä, että suuria tuottoja olisi luvassa sellaisten yritysten osakkeista, jotka eivät kykene tekemään niiden arvostustasoja vastaavaa tulosta. Huima kurssiheilunta päättyy usein huonosti monen sijoittajan kannalta, ja nytkin moni todennäköisesti polttaa näppinsä pahasti, mikä voi johtaa vetäytymiseen markkinoilta tai jopa taloudellisiin vaikeuksiin, jos sijoittaja on ottanut suurempia riskejä kuin pystyy kantamaan. Myös suurten sijoittajien tappioilla on usein kerrannaisvaikutuksia, jotka voivat luoda lisää arvaamattomia markkinaliikkeitä.

Osakemarkkinoilla on selvästi uusia sijoittajia, joiden käyttäytymismallit poikkeavat siitä, mihin markkinoilla on totuttu. Viime päivien perusteella ei kuitenkaan kannata vielä vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miltä osakemarkkinoiden uusi normaali näyttää. Lyhyellä tähtäimellä yksittäisten osakkeiden suurten heilahtelujen jatkuminen näyttää todennäköiseltä, mutta kaikki niistä eivät ole ylöspäin.