Saksan suunta kääntyy hitaasti mutta varmasti

Saksan vaalitulos kertoo äänestäjien haluavan muutosta mutta myös jatkuvuutta. Suuria muutoksia Saksan linjaan tuskin nähdään lähitulevaisuudessa, mutta suhtautuminen niin eurooppalaiseen kuin saksalaiseenkin velkaantumiseen muuttuu vähitellen.

Saksan vaalit on pidetty, ja todennäköisesti kuukausia kestävät hallitusneuvottelut ovat edessä. Saksaa yli 15 vuotta hallinneet Angela Merkelin kristillisdemokraatit (CDU/CSU) kokivat vaalitappion sosiaalidemokraattien noustessa suurimmaksi puolueeksi. Selvä vaalivoittaja oli myös vihreät, kun taas liberaalipuolue FDP kasvatti äänisaalistaan maltillisemmin.

Saksassa vaalivoittaja ja suurin puolue SPD ei ole automaattisesti hallitustunnustelija eikä rökäletappion kärsinyt CDU/CSU päädy automaattisesti oppositioon. Sekä SPD:n kansleriehdokas Olaf Scholz että kristillisdemokraattien Armin Laschet ovat jo kertoneet halustaan muodostaa hallitus. Näyttää kuitenkin siltä, että vihreät ja FDP haluavat keskustella ensin keskenään omista linjaeroistaan ja miettiä sitten, kumpi suurimmista puolueista sopisi paremmin hallituskumppaniksi. Vihreiden kannalta SPD olisi selvästi mieluisampi hallituskumppani, kun taas FDP liittoutuisi mieluummin CDU/CSU:n kanssa.

Todennäköisin hallitusvaihtoehto on SPD:n, vihreiden ja FDP:n koalitiohallitus. Tällainen kokoonpano todennäköisesti löysentäisi Saksan perinteisesti tiukkaa linjaa velkaantumiseen vähitellen ja tukisi suurempia julkisia investointeja etenkin vihreisiin kohteisiin. Tällainen koalitio voisi puskea myös Saksaa askel askeleelta kohti tiiviimpää yhteistyötä EU- ja eurotasolla, mukaan lukien elpymisrahaston aseman vakauttamisen pysyväksi osaksi EU:n toimintaa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että FDP todennäköisesti painaisi jarrua etenkin monissa vihreiden ajamissa suuremmissa suunnanmuutoksissa. Muitakin hallitusvaihtoehtoja on.

Vaalituloksen suurin viesti on kuitenkin se, että saksalaisäänestäjät haluavat jatkuvuutta ja vain asteittaisia muutoksia. SPD:n Olaf Scholz asemoi itsensä useimmissa teemoissa lähelle keskustaa ja myi itsensä äänestäjille Merkelin perinnön jatkajana. Suurimpia suunnanmuutoksia ajaneet vasemmisto ja eurokriittinen AfD-puolue kokivat merkittävät vaalitappiot.

Vaikka mahdollisesti hyvinkin pitkät hallitusneuvottelut pitävät poliittista epävarmuutta Saksassa nyt koholla, rahoitusmarkkinoilla tuskin huolestutaan merkittävämmin Saksan tilanteesta. Tällä vaalituloksella suurempiin muutoksiin johtavan vasemmistohallituksen muodostaminen näyttää epätodennäköiseltä, joten markkinoillakaan tuskin odotetaan suuria heilahduksia Saksan suuntaan lähitulevaisuudessa.

Suomen kannalta Saksan suuremmat julkiset investoinnit ja hieman löysempi suhtautuminen velkaantumiseen olisivat talouskasvun näkökulmasta positiivisia. Lisäksi SPD-vetoinen hallitus voisi nostaa minimipalkkaa ja tukea lisäregulaatiota työmarkkinoille, mikä auttaisi Suomen kilpailukykyä Saksaan verrattuna. Toisaalta taas Saksan uuden hallituksen todennäköiset linjaukset elpymisrahastoon ja EU:n julkisen velkaantumiseen liittyen eivät ole välttämättä linjassa Suomen nykykannan kanssa.

Saksa on EU:n suurin talous. Suurten talouksien suunta kääntyy usein hitaasti. Saksan kohdalla suunta kääntyy hitaasti mutta varmasti.

Sosiaalidemokraatit ja vihreät Saksan vaalien suurimmat voittajat

Usea erilainen hallituskoalitio on mahdollinen