Vieläkö osakkeisiin uskaltaa sijoittaa?

Varoitukset käsillä olevasta kurssilaskusta tai -romahduksesta ja jopa pörssikuplasta ovat kiihtyneet viime aikoina. Huolia kasvattaa tällä kertaa erityisesti Kiinan suurimman kiinteistökehittäjän maksuhaasteet. Tämä on painanut pörssikursseja etenkin Aasiassa, mutta todennäköisimmin viranomaiset ennen pitkää selvittävät tämänkin ongelman. Pääosan piensijoittajista kannattaakin jättää nämä varoitukset ja huolet omaan arvoonsa. Kurssikäänteiden spekuloinnilla tekee nimittäin todennäköisemmin hallaa sijoitustuotoille kuin parantaa niitä.

Myytti, jonka mukaan kurssihuipuilla kannattaa myydä, on tarua

Kävimme aiemmin läpi muutamia yleisimpiä sijoitusmyyttejä sijoittamisen ajoittamiseen liittyen. Voiko historian perusteella ennustaa tulevaa? Tutkimme, mitä aiemmin on ollut odotettavissa silloin, kun kurssit ovat nousseet ennätyksiin.

Onko kurssihuippu kuin vuoren huippu, jolta ei enää pääse ylös menemättä ensin alas? Pörssikurssien osalta on hyvä muistaa, että emme tiedä, mitä sen huipuksi luulemamme pisteen toiselta puolen löytyy. Vuorimetaforaa jatkaakseni kiipeämme yhä ylöspäin, mutta emme näe varsinaista huippua. Tiedämme vain, että olemme korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Kyllähän se helposti huimaa.

Menneitä tuottoja tutkiessamme kävi kuitenkin ilmi, että uusien kurssihuippujen jälkeen on historiassa itse asiassa tehty useammin uusia huippuja kuin muilta tasoilta lähdettäessä olipa kyse sitten kolmen, kuuden tai kahdentoista kuukauden mittaisista ajanjaksoista. Toisin sanoen vuodesta 1970 lukien uudet kurssihuiput ovat ainakin vuoden tähtäimellä olleet muita ajanjaksoja parempia hetkiä sijoittaa. Sijoitusmyytti, jonka mukaan kurssihuipuilla kannattaisi myydä, on siis tarua.

Sijoittamatta jättäminen on riskeistä suurin

Vaikka sijoittamiseen liittyy riskejä, on hyvä huomata, että niitä liittyy myös sijoittamatta jättämiseen. Näitä riskejä vain on hankalampi sisäistää. Sijoittamisen riskit toteutuvat kurssilaskujen muodossa, kun taas sijoittamatta jättämällä ottaa riskin siitä, että jää paitsi tuotoista, joita sijoittamalla olisi voinut saada. Tämä onkin se suurempi riski. Esimerkiksi Yhdysvaltain pörssissä 1870-luvulta lukien yli 20 % tuottoja on tullut useampana kalenterivuonna kuin alle 0 % tuottoja. Ylipäätään miinukselle on päädytty vain hieman useammin kuin yhtenä vuotena neljästä. Plus-merkkisiä vuosia taas on ollut loput lähes kolme neljästä. Kuva ei muutu oleellisesti, vaikka tarkastelun laajentaisi koskemaan 77 eri maan pörssiä vuodesta 1970 lukien. Tämän kaiken lisäksi pitkässä tarkastelussa kymmenen vuoden mittaisia tai pidempiä tappiollisia ajanjaksoja on hyvin vähän, kun puhutaan salkuista, joissa minkään yksittäisen yhtiön osuus ei ole kovin suuri.

Sijoittajan on kuitenkin syytä mitoittaa oman salkkunsa riskitaso omaan riskinsieto- ja -kantokykyyn. Osakemarkkinoilla nähdään koko markkinoiden tasolla karkeasti 10 % korjausliikkeitä vuoden-puolentoista välein. 20 % kurssilaskut ovat reilusti harvinaisempia, mutta niitäkin tulee vastaan, jos sijoitusaika on riittävän pitkä. Jos sijoittaja ei varaudu näiden tuloon ainakin henkisellä tasolla, riski tuotoille tuhoisista paniikkimyynneistä on suurempi.

Sijoita kuin nainen

Tutkimusten mukaan naiset pärjäävät keskimäärin miehiä paremmin sijoittajina. Suurimpia syitä tähän on juuri yllä kuvatun kaltaisten paniikkiliikkeiden ja ylipäätään tuotoille tuhoisien, tarpeettomien salkkumuutosten välttäminen. Todennäköisimmin oman sijoitustoiminnan tavoitteisiin pääsee tekemällä sijoitussuunnitelman ja noudattamalla sitä, vaikka kuinka uskoisi romahduksen olevan lähellä. Pitkällä tähtäimellä osakkeet kuitenkin todennäköisesti tuottavat omaisuuslajeista parhaiten, eikä sijoitustuottojen kannalta ole oikeastaan kovin oleellista, mitä kursseille matkan varrella tapahtuu, kunhan ne myytäessä ovat korkeammalla kuin ostettaessa ja matkan varrella on saatu joitain osinkojakin.

Itse asiassa ajoittaisten kurssilaskujen sietäminen on juuri se syy, minkä takia osakesijoittaja voi odottaa monia muita omaisuuslajeja parempia tuottoja. Siksi tälläkään kertaa korjausliikevaroittelujen takia ei kannata salkkunsa sisältöä muuttaa. Usein kasvavat kurssilaskuvaroittelut ovat jopa olleet hyvä merkki nousun jatkumisen kannalta. Osin tästä syystä suhtaudumme osakkeiden lähikuukausien näkymiin yhä myönteisesti.