Vihreä siirtymä ristiaallokossa

Vihreä siirtymä etenee geopoliittisen epävarmuuden ja ilmastopolitiikan huojunnan keskellä. Globaalit päästöjen vähentämiseen tarkoitetut investoinnit olivat ennätyksellisen suuret 2024. Samaan aikaan päästöjen kasvu on kuitenkin jatkunut eikä näkyvissä ole nopeaa laskua Pariisin sopimuksen edellyttämälle polulle. Maapallon keskilämpötila ylitti viime vuonna 1,5 C-astetta yli esiteollisen ajan.

Siirtymän eritahtisuus näkyy nyt voimakkaasti Euroopan ja Yhdysvaltojen poliittisen ilmapiirin välillä. Voimakkaasta retoriikasta huolimatta USA:n energiasektorin päästöjen ennakoidaan kuitenkin edelleen laskevan vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan teknologiakilpailu Kiinan kanssa kiristyy ja on saanut EU:n poliittisen fokuksen kohdistumaan kotimaiseen tuotantoon ja riippuvuuksien vähentämiseen. Geopolitiikka ajaa nyt markkinoita ja erityisesti USA:ssa voimakkaasti vaalikausien välillä muuttuva ilmastopolitiikka luo yrityksille ja sijoittajille lyhyellä aikavälillä merkittävää epävarmuutta ja vaikeutta päätöksiin. 

Miten globaalit kehityskulut ja vihreän siirtymän ajurit sitten heijastuvat Pohjoismaihin? Tällä hetkellä näyttää siltä, että täällä siirtymä voi toteutua pääpiirteittäin 1,5 C edellyttämän päästövähennyspolun mukaisesti, mutta fyysiset ilmastoriskit etenevät kohti vuotta 2050 reilusti yli kahden asteen lämpenemisen polulla. Tämä tarkoittaa yhtäaikaisesti merkittäviä investointeja sekä päästövähennyksiin että sopeutumiseen. Samalla riskit erilaisille toimitusketjujen häiriöille ja kustannusten kasvulle esimerkiksi raaka-aineiden hintojen kautta kasvavat.

Uusiutuva energia kasvaa voimakkaasti vuoteen 2035 mennessä (IEA)

Suomessa vihreä siirtymä etenee vauhdikkaasti. Kotimaan kasvihuonekaasujen bruttopäästöt ovat supistuneet puoleen viimeisen 20 vuoden aikana. Suurinta edistystä on nähty energian tuotannossa, kun niin sähkön kuin kaukolämmönkin tuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus on vähentynyt murto-osaan aiemmasta. 

Sähkön osalta päästöjen väheneminen ei ole tuonut mukanaan korkeampia hintoja, mutta hintojen heilunta on kasvanut merkittävästi. Sähköjärjestelmässä fokus siirtyy seuraavaksi kulutusjoustoihin sekä säätyvään tuotantokapasiteettiin. Edullinen ja puhdas sähkö on alkanut houkuttelemaan Suomeen energiaintensiivisiä investointeja, etenkin datakeskuksia. Suomen tulisikin huolehtia, että näistä investoinneista saadaan Suomeen muutakin arvonlisää kuin sähkön myynti. Suomella onkin vaara joutua näissä erittäin korkean arvonlisän palveluissa alkutuottajan rooliin. 

Sähkön hinta Suomessa

Liikenteessä siirtymää sähköautoihin on hidastanut sekä edullisten vaihtoehtojen puute että heikko taloussuhdanne. Toisaalta tekninen kehitys ja akkujen hintojen lasku painavat sähköautojen tuotantokustannuksia jatkuvasti alaspäin, ja taloudelliset kannusteet liikenteen sähköistymiseen ovatkin kohdallaan. Sama pätee asumisen energiatehokkuuteen. Asuinmukavuutta ja kustannussäästöjä tuovat energiaremontit johtavat tyypillisesti myös päästöjen vähenemiseen. Suomessa tuleekin pitää huolta, että vihreän siirtymän taloudelliset kannusteet on jatkossa oikein asetettu, jolloin kuluttajat, yritykset ja markkinat hoitavat sitä eteenpäin. 

Osa kansainvälisistä pankeista on irtautunut erinäisistä vastuullisuussitoumuksista, ja erityisesti rahoitusmarkkinan yhteisiä ilmastositoumuksia on ravistellut useiden suurten toimijoiden vetäytyminen taka-alalle. Mitä tämä tarkoittaa rahoitusmarkkinoiden useiden vuosien ajan rakentamalle vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen fokukselle? Toistaiseksi ei juuri mitään, ainakaan Euroopassa. Yllä mainittu poliittisen ilmapiirin muutos sekä Euroopan tiukentunut sääntely ovat tuoneet omat mausteensa markkinaan, mutta otsikkotason melusta huolimatta vihreää siirtymää tukevat hankkeet ovat edelleen kiinnostavia rahoituskohteita.

Yritysten asettamat uudet ilmastotavoitteet

Euroopassa ja erityisesti Yhdysvalloissa yritysten asettamat uudet päästövähennystavoitteet ovat laskussa vuodentakaiseen verrattuna, mutta pohjoismaiset yritykset pysyvät edelleen sitoutuneina päästövähennystavoitteisiinsa ja uusia tavoitteita asetetaan edellisvuosien tapaan. Tämä on konkreettinen esimerkki siirtymän eritahtisuudesta varsinkin Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välillä.

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 29.4.2025 julkaistussa raportissa ''Vihreä siirtymä ristiaallokossa – Trendit globaalisti, Suomessa ja rahoitusmarkkinoilla". Lue koko raportti.