Vihreän siirtymän investoinnit jatkavat kasvuaan, kun tuulivoimaloiden lisäksi myös vähäpäästöisen teollisuustuotannon ja sähköisen liikenteen investoinnit kasvavat. Tuontisähkön ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kotimaisella sähköllä pienentää ulkoa tulevien energiasokkien vaikutusta Suomen talouteen ja kasvattaa kotimaista arvonlisää.
Vihreän siirtymän investoinnit ovat ottaneet ison nykäyksen eteenpäin viime vuosina. Viime vuonna Suomeen valmistui yli kolmen miljardin euron tuulivoimainvestoinnit ja tänäkin vuonna tuulivoimaloita valmistuu parin miljardin euron arvosta valtavan ydinvoimalahankkeen lisäksi. Suomessa saavutettiinkin kesällä kuukausitasolla sähköntuotannon omavaraisuus ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuosikymmeneen, ja sähköntuotannon kasvu jatkuu, kun maatuulivoiman lisäksi myös merituulivoimainvestoinnit ovat lähdössä käyntiin. Päästötön ja edullinen sähkö sekä hyvä sähkönsiirtoverkko ovatkin alkaneet houkuttelemaan Suomeen monia niihin tukeutuvia investointihankkeita.
Ensimmäiset vihreän vedyn tuotantolaitokset ovat jo rakenteilla. Suomessa onkin hyvät edellytykset vihreän vedyn tuotantoon, kun puhtaan ja edullisen sähkön lisäksi tuotannossa syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä. Vihreää vetyä voidaan puolestaan käyttää fossiilisen energian korvaamisessa esimerkiksi öljynjalostuksessa tai terästeollisuudessa. Vedystä voidaan myös jatkojalostaa synteettisiä polttoaineita, kuten metaania tai ammoniakkia raskaanliikenteen ja meriliikenteen käyttöön, joka tulee vuoden 2024 alusta EU:n päästökaupan piiriin.
Teollisuuden sähköistäminen on laajemminkin käynnissä, kun nykyisiä fossiilisia polttoaineita käyttäviä lämpö- ja sähkövoimaloita korvataan sähkökattiloilla tai biovoimalaitoksilla. Tähän korkea päästöoikeuksien hinta on luonut tuntuvat taloudelliset kannusteet.
Päästöjen vähentämiseen tähtäävät investoinnit ovat usein myös taloudellisesti kannattavia.
EK:n vihreiden investointien dataikkunan tiedot sisältävät vuodelle 2024 valmistuvia vihreitä investointeja yhteensä 2 miljardilla ja vuonna 2025 jo 4 miljardilla. Lukuihin ei ole laskettu mukaan maatuulivoimainvestointeja. Yhteensä dataikkunassa on kirjattu hankkeita jopa 140 miljardin arvosta, mikä kertoo valtavasta kiinnostuksesta vihreisiin investointeihin, joista kuitenkin vain murto-osa todennäköisesti toteutuu.
Vihreät investoinnit luovat rakennusvaiheessa työtä Suomeen, mutta kasvattavat kotimaista arvonlisäystä myös valmistumisen jälkeen. Vähäpäästöisistä tuotteista maksetaan markkinoilla lisähintaa kasvattaen kotimaista arvonlisää. Investoinnit vihreään siirtymään ovatkin usein taloudellisesti kannattavia ja maksavat itsensä takaisin pienentyneinä energiakustannuksina tai parempina myyntihintoina.
Suomeen on vuositasolla tuotu sähköä nettona noin 500 miljoonalla eurolla ja sähkön hinnan ollessa korkealla vuonna 2022 peräti kahdella miljardilla eurolla. Sähkön tuotannon omavaraisuus tarkoittaakin tuonnin vähentymistä ja sähköön kulutettujen eurojen pysymistä kotimaassa. Jatkossa tuuliolosuhteet, eurooppalainen sähkön hinta, mahdolliset ongelmat kotimaisessa tuotannossa ja siirtoyhteyksissä heiluttavat sähkön hintaa, joten kaikkia riskejä tuonnin vähentyminen ei poista. Sähkön kulutusjoustojen kasvattaminen onkin tärkeää.
Koko energian nettotuonti on ollut keskimäärin 5 miljardia euroa vuodessa, josta suurin osa on öljytuotteita. Liikenteen sähköistyminen vähentää öljyn tuontia, joka korvautuu kotimaassa tuotetulla sähköllä vähentäen Suomen talouden herkkyyttä öljyn hinnan heilasteluille. Henkilöliikenteen sähköistyminen on suuri investointi, joka maksetaan pääosin kotitalouksien kukkarosta. Investointi sähköautoon on etenkin paljon ajaville kuitenkin kannattavaa halvempien käyttökulujen myötä.
Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 6.9.2023 julkaistussa talousennusteessa ''Nordea Economic Outlook: Uuvuttava urakka''. Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.
Petokset ja huijaukset
Suomalaisiin kohdistuu yhä voimakkaampaa tietojenkalastelua, ja ilmiö on havaittu myös yrityksissä. Tänä vuonna erityisesti huijauspuheluiden määrät ovat olleet Suomessa kasvussa, ja syksyn aikana yhä useammin huijauksen kohteena on ollut yksityishenkilön sijaan yritys. Tämä kehityssuunta ei ole uutta Pohjoismaissa, sillä ilmiö on havaittu aikaisemmin myös esimerkiksi Ruotsissa.
Lue lisää
FX
Valuuttakurssimuutokset voivat olla jopa yli kymmenen prosenttia vuodessa, mikä tuo suuren epävarmuustekijän pk-yrityksen liiketoimintaan. Tässä kirjoituksessa pohdimme, miten valuuttariskit vaikuttavat yrityksen vuosibudjettiin.
Lue lisää
Payments
Uusi pikamaksuasetus (Instant Payments Regulation, IPR) tuo Suomessa muutoksia maksamiseen 9. lokakuuta 2025. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa euromääräisiä maksuja voi tehdä lähes reaaliajassa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi maksamisen turvallisuutta parannetaan uudella maksunsaajan tarkistuspalvelulla. Olemme koonneet alle tärkeimpiä asioita, jotka helpottavat pikasiirtoihin valmistautumista.
Lue lisää