Vuosi 2025: täyttä tuskaa vai turbomaista tykitystä?

Etenkin euroalueen osalta odotukset tätä vuotta ajatellen ovat melko vaisut. Potentiaalisia talouden ja markkinoiden liikuttajia on kuitenkin runsaasti, ja myös yllätyksiä nähdään. Yhdysvalloissa 20.1. valtaan astuvaan presidentti Donald Trumpiin liittyy paljon odotuksia. 

Uuteen vuoteen on lähdetty tilanteesta, jossa etenkin Yhdysvaltojen osakekurssit ovat historiallisen korkeilla tasoilla ja dollari on vahvistunut. Euroalueella talouskasvuodotukset ovat varovaiset ja keskuspankin koronlaskut jatkuvat tänä vuonna lähes varmasti.

Yhdysvalloissa kasvuodotukset ovat korkeammalla, markkinoilla on alettu epäillä keskuspankin koronlaskujen jatkoa ja pitkät korotkin ovat suunnanneet taas viime kuukausina ylöspäin. Inflaatio on maltillistunut lähes kaikkialla.

On toki mahdollista, että tästä vuodesta tulee rauhallinen. Todennäköisempää on kuitenkin se, että myös vuosi 2025 tarjoaa monia yllätyksiä. Minkälaisia nämä yllätykset voisivat olla?

Mikä on tulevan presidentti Trumpin rooli?

Yhdysvalloissa 20. tammikuuta valtaan astuvaan presidentti Donald Trumpiin liittyy paljon odotuksia. Atlantin tällä puolella nämä odotukset ovat pääosin negatiivisia, toisella puolella positiivisempia. Aika varmaa on se, että Trumpin toimet tulevat antamaan ainakin jonkinlaista suuntaa rahoitusmarkkinoilla ja taloudessa. On täysin mahdollista, että Trump osoittautuukin vaalilupauksiaan maltillisemmaksi presidentiksi.

Kasvu voi hyvin ylittää odotukset, jos massakarkotukset jäävät vain nimellisiksi, korkeiden tuontitullien sijaan sovitaankin kauppasopimuksia ja kevyempi regulaatio sekä kasvua tukeva veropolitiikka nostavat luottamuslukuja entisestään. Euroopan kannalta merkittävää on myös se, onnistuuko Trump neuvottelemaan jonkinlaisen uskottavan aselevon tai rauhan Venäjän hyökkäyssotaan. Sodan rauhoittuminen voisi vapauttaa suuremmankin määrän patoutunutta kysyntää euroalueella. 

Keskuspankkien koronlaskut ovat usein kaksiteräinen miekka

Jos korkoja lasketaan odotettua enemmän tai nopeammin ensi sijassa sen takia, että kasvunäkymät synkentyvät, ei nopeampia laskuja voi pitää kovin hyvinä uutisina. Jos taas korkoja lasketaan ensi sijassa sen takia, että inflaationäkymät maltillistuvat odotettua nopeammin kasvun pitäessä pintansa, voidaan koronlaskuista saada suurempi piristysruiske taloudelle.

Etenkin Suomen talouden lähitulevaisuuden kannalta voisi ajatella, että Suomi hyötyisi suuremmista koronlaskuista huomattavasti. Tällöin niiden selittävänä tekijänä pitäisi olla keskuspankin huolet tavoitteen alittavasta inflaatiosta heikentyvän kasvunäkymän sijaan. Toki pidemmällä tähtäimellä inflaatiokuvalla ja talouskasvulla on vahva yhteys. Myös Suomen talouden kannalta parempi lopputulema on sellainen, jossa Euroopan keskuspankki saavuttaa lopulta inflaatiotavoitteensa kuin inflaation ja korkojen pidempiaikainen jämähtäminen tavoitteen alapuolelle. 

Geopolitiikka voi nousta isoksi ajuriksi

Geopoliittiset riskit heiluttavat usein markkinoita lyhyellä tähtäimellä, mutta antavat harvemmin pidempiaikaista suuntaa. Tällä kertaa potentiaalisia kriisipesäkkeitä on kuitenkin niin monta, että geopolitiikasta voi tulla suurempikin talousnäkymien ja markkinoiden ajuri.

Lähi-idän konfliktin laajeneminen entisestään voisi puskea öljynhintoja ja siten inflaatiota taas ylöspäin. Venäjän ja Yhdysvaltojen sekä EU:n välit voivat helposti kiristyä vielä lisää, jos erimielisyydet Venäjän hyökkäyssodan rauhanehdoista eroavat liikaa.

Kiinakin voi päättää käyttää muuten sekasortoista geopoliittista tilannetta kasvattaakseen painetta Taiwania kohtaan ja osittain myös siirtääkseen huomiota pois omista taloushaasteistaan. Euroalueen ja Suomen taloudet pärjäisivät erityksen huonosti tällaisessa ympäristössä. 

Saksan ja Ranskan poliittisella epävarmuudella oma roolinsa

Euroalueella poliittiset epävarmuustekijät ovat painaneet luottamusta viime aikoina, kun Saksassa hallitus kaatui ja Ranskassa pääministeri meni nopealla aikataululla vaihtoon parlamentin ollessa vahvasti jakautunut. Epävarmuus voi kuitenkin vähitellen helpottaa luoden tietä talouden kestävämmälle toipumiselle.

Saksassa kristillisdemokraatit ovat nousemassa taas valtaan, tosin koalitiohallitus tarvitaan nytkin. Tällä kertaa on kuitenkin hyvät edellytykset siihen, että finanssipolitiikan liikkumavaraa vahvasti rajoittavaan velkajarruun saadaan neuvoteltua jonkinlaisia löysennyksiä. 

Ranskassa uusia vaaleja ei ole luvassa ainakaan ennen ensi kesää eikä suuria muutoksia politiikkaan kannata odottaa, mutta jo jonkinlainen tilanteen vakiintuminen voisi piristää Ranskan talouden näkymiä. Kun odotukset ovat riittävän negatiiviset, voi jo tilanteen vakiintuminen olla positiivinen yllätys. 

Yllätyksiä voi toki tulla monesta muustakin lähteestä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vaikka itsekin olemme korostaneet alasuuntaisia riskejä omille kasvu- ja korkoennusteillemme, myös lähteitä positiivisille talousyllätyksille löytyy runsaasti. 

Välillä yllätykset odotuksiin nähden ovat huomattavia myös korkomarkkinoilla

Talousluottamus noussut Yhdysvalloissa Trumpin valinnan jälkeen