Yhä useampi suomalainen kertoo, että etätyön edelleen lisääntyminen vaikuttaisi heidän asumissuunnitelmiin ja että he voisivat tarvittaessa muuttaa tulevaisuudessa kauemmas työpaikastaan, jopa toiselle paikkakunnalle. Nuoret, vuokralla asuvat, yksinasuvat ja yksinhuoltajat ovat kokeneet asumismenoista selviytymisen hankaloituneen pandemian myötä. Oman asunnon arvon uskotaan nousseen pandemian myötä.
Nordean teettämän tutkimuksen mukaan etätyön lisääntyminen alkaa nyt selvästi vaikuttaa asumissuunnitelmiin eri tavoin. Yhä useampi kertoo olevansa valmiita tarvittaessa muuttamaan kauemmaksi työpaikastaan, ja niiden suomalaisten osuus, joiden asumissuunnitelmiin etätyön lisääntyminen ei vaikuta, on selvästi pienentynyt aiemmasta. Vuosi sitten 56 prosenttia vastaajista kertoi, ettei etätyön mahdollinen lisääntyminen vaikuta heidän asumissuunnitelmiin, tänä keväänä vastaava luku on vain 50 prosenttia.
”Tutkimuksen mukaan niiden osuus, jotka ilmoittavat etätyön lisääntyessä olevansa valmiita muuttamaan kauemmas työpaikastaan, jopa toiselle paikkakunnalle, on jatkanut kasvuaan. Vuosi sitten vain 2 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tähän valmis, ja nyt muuttamisen valmiita kertoi olevansa 6 prosenttia vastaajista. Vaikka luku on edelleen suhteessa vaatimaton, kertoo sen kasvuvauhti siitä, että saatamme olla suuremman muutoksen kynnyksellä. Tietotyöläisten ei välttämättä tarvitse tulevaisuudessa asua kasvukeskuksissa, ja kyseessä voi olla vastavoima pitkään jatkuneelle kaupungistumiskehitykselle”, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Suomalaiset kokevat selviytyvänsä asumismenoista yhtä hyvin kuin ennen koronavirus-pandemiaa. Hankaloitumista kokevat etenkin 18–34 -vuotiaat, vuokralla asuvat, yksinasuvat ja yksinhuoltajat sekä heikommin taloudellisesti toimeentulevat. Työttömyyden kasvu ja lomautukset ovat näkyneet etenkin nuorten työmahdollisuuksien vähenemisenä palvelualoilla, joka vaikuttaa heidän asumismenoista suoriutumiseen.
”Olemme seuranneet tarkasti sitä, miten suomalaiset kokevat asumismenonsa pandemian aikana. Keväällä 2020 asiaa kysyttäessä kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti selviävänsä hyvin asumismenoista, ja nyt vuoden päästä olemme tilanteessa, jossa asumismenoista selvitään pääasiassa yhtä hyvin kuin ennen pandemiaa. Se on tietysti valtavan positiivinen asia, ja näkynyt myös vilkkaana kaupankäyntinä”, kuvailee Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
Asuntokaupassa myyjän markkinat, vuokrapuolella vuokraajan
Asuntomarkkinoiden veto on jatkunut erittäin vahvana viime kesästä lähtien, ja asuntokauppojen määrä on pysynyt korkealla myös alkuvuonna.
”Myytävistä asunnoista alkaakin olla jo paikkapaikoin pulaa. Myynnissä olevien asuntojen määrä on laskenut lähes joka puolella Suomea. Koko Suomessa myynnissä oli vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä 11 prosenttia vähemmän asuntoja kuin vuotta aiemmin. Esimerkiksi Espoossa, Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Kotkassa ja Rovaniemellä myynnissä olevia asuntojen määrä on vähentynyt vielä tätäkin enemmän”, kertoo Kostiainen.
Asuntokysynnän vilkastuminen on näkynyt myös asuntojen hintojen nousuna etenkin kasvukeskuksissa. Tämä näkyy myös Nordean tutkimuksessa, jossa luottamus omistusasumisen kannattavuuteen on kasvanut voimakkaasti. 15 prosenttia Nordean tutkimuksen vastaajista uskoo omistusasuntonsa arvon nousevan korona-pandemian seurauksena. Pandemian alkaessa arvon nousuun uskoi 4 prosenttia vastaajista, joten kasvua oli selvästi. Asuntosijoittajien osalta tilanne on haasteellisempi.
”Jos asuntokaupassa on myyjän markkinat, on vuokrapuolella nyt vuokraajan markkinat. Vuokrailmoitusten määrä on noussut paikoittain jopa 50 prosenttia vuodentakaisesta. Valinnanvaraa on, jolloin vuokrasta voi päästä neuvottelemaan”, Pajala vinkkaa.
Korkosuojauksella vakuutus korkojen nousun varalle
Asuntovelallisia, asuntosijoittajia ja asunnon ostoa harkitsevia kiinnostaa kovasti, mitä koroille tapahtuu tulevaisuudessa. 70 prosenttia Nordean kyselyyn vastanneista asuntovelallisista kertoi varautuneensa korkojen nousuun eri tavoin. Suosituimmat tavat varautua ovat säästäminen ja sijoittaminen tai korkosuojatuotteen hankkiminen pankista. Myös kiinteäkorkoinen laina herättää kiinnostusta suomalaisten keskuudessa. 14 prosenttia asuntovelallisista Nordean tutkimukseen vastanneista ilmoitti suoraan olevansa kiinnostunut kiinteäkorkoisesta lainasta ja 57 prosenttia vastaajista oli varovaisen kiinnostuneita riippuen lainan ehdoista.
”Näkymä talouden toipumisesta koronarokotteen myötä sekä inflaation kiihtyminen ovat kääntänyt pitkät korot nousu-uralle. Lyhyiden korkojen ei kuitenkaan odoteta nousevan nollan yläpuolelle vielä muutamaan vuoteen. Korkomarkkinoilla liikkeet tulevat kuitenkin usein yllättäen, joten nykyisille odotuksille kannata antaa liikaa painoa. Korkosuojaus onkin luonteeltaan vakuutus korkojen nousun varalle, koska korkokehitystä ei voi ennustaa luotettavasti”, Kostiainen päättää
Lue lisää Nordean asuntomarkkinakatsauksesta:
https://corporate.nordea.com/article/64356/asuntomarkkinakatsaus-q1-2021
Lisätietoja:
Nordea, viestintä, 09 4245 1006, media [at] nordea.fi (media[at]nordea[dot]fi)
Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina Kantar TNS 4.3.-8.3.2021 välisenä aikana ja siihen vastasi 1067 18–79-vuotiasta suomalaista.
Nordea on pohjoismainen yleispankki. Olemme auttaneet asiakkaitamme toteuttamaan unelmiaan jo 200 vuoden ajan. Haluamme olla vahva ja henkilökohtainen kumppani raha-asioissa ja tarjota merkityksellisiä palveluita sekä asiakkaillemme että yhteiskunnille, joissa toimimme. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää osoitteessa nordea.com.