Sorry...

This page does not exist in your language. You will be taken to a related page.

Stay on this page | Continue

Rahastosäästäminen nousi tilisäästämistä suositummaksi asuntovelallisten keskuudessa

Lehdistötiedote | 20-01-2022 08:00

Rahastosijoittaminen on ohittanut perinteisen säästötilin suosituimpana säästämisen muotona. Nordean teettämän
tutkimuksen mukaan 88 prosenttia asuntovelallisista kertoo säästävänsä lainan lyhentämisen rinnalla. Suosituin säästämiskohde on rahastot, joihin kerryttää varallisuutta yli puolet asuntolainan ohella säästäjistä.

Säästäjien määrä on kasvanut neljällä prosentilla vuoden takaisesta. 60 prosenttia vastanneista kertoo säästävänsä säännöllisesti ja 28 prosenttia epäsäännöllisesti asuntolainan lyhentämisen rinnalla. Uudellamaalla säästetään säännöllisesti hieman useammin kuin muualla maassa.

“Rahastosijoittamisen suosion kasvu on luonnollista, kun talletusten korot ovat pysytelleet erittäin matalalla ja inflaatio on alkanut syödä säästötilin rahojen ostovoimaa”, kertoo ekonomisti Juho Kostiainen.

Rahastoihin ja/tai osakkeisiin sijoittaa 77 prosenttia asuntolainan ohella säästäjistä. Rahastojen suosiosta kertoo sijoittajien määrän sekä rahastoissa olevan varallisuuden kasvu. Esimerkiksi Nordean rahastoihin suomalaiset lisäsivät tammi-syyskuussa 2021 sijoituksia 3,3 miljardilla. Osake- ja rahastosijoitusten lisäksi sijoitusasuntojen suosio on myös kasvanut vuoden takaisesta. Nordeassa sijoitusasuntolainojen kysyntä kasvoi 10 prosenttia tammi−syyskuussa 2021 vertailuajankohtaan nähden.

Säästäminen on keino varautua muuttuviin tilanteisiin

Suurimpia syitä säästämiselle ovat edelleen tulevaisuuteen varautuminen (58 %), sekä varautuminen yllättäviin tai kalliisiin hankintoihin (45 %). Vuoden takaiseen verrattuna kiinnostusta on lisännyt säästäminen varallisuuden kasvattamiseksi.

”On ilahduttavaa huomata, että yhä useampi asuntovelallinen on aloittanut aktiivisen säästämisen ja sijoittamisen lainan maksamisen ohella ja mahdollistanut oman varallisuuden monipuolisemman kerryttämisen”, kommentoi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Yli puolet kertoo säästävänsä keskimäärin 50−300 euroa kuukaudessa, mutta yhä useampi vastaajista kertoo summan vaihtelevan kuukausittain. Säästettävä summa vaihtelee tulojen ja elämäntilanteen mukaan.

”Tärkeintä on kuitenkin aloittaa pitkäjänteinen sijoittaminen pienelläkin summalla. Muutoksia säästösummaan on helppo tehdä tilanteen mukaan”, muistuttaa Kostiainen.

Yleisin syy säästämättömyyteen asuntolainan lyhentämisen ohella on, ettei rahaa jää säästöön. Näiden vastaajien osuus on kuitenkin pienentynyt vuoden 2020 tutkimuksesta. Toiseksi yleisimmät syyt ovat, että omistusasuminen katsotaan jo itsessään riittäväksi säästämiseksi tai kiinnostusta säästämistä kohtaan ei ole riittävästi.

“Pandemian aikana monilla on vapautunut varoja säästöön, kun kulutusmahdollisuudet ovat olleet rajallisemmat ja entistä useammalla on mahdollisuus laittaa rahaa myös sivuun. Nyt olisikin oiva hetki asuntovelalliselle varautua myös mahdolliseen tulevaisuudessa tapahtuvaan korkojen nousuun säästämällä ja sijoittamalla asuntolainan ohella”, Pajala muistuttaa.

Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina Kantar TNS 10.11.-16.11.2021 välisenä aikana ja siihen vastasi 1033 18–79-vuotiasta suomalaista. 

Lisätietoja:

Juho Kostiainen, ekonomisti, Nordea, 040 709 8531
Jussi Pajala, toimitusjohtaja, Nordea Kiinnitysluottopankki, 040 545 3859
Nordea, viestintä, media [at] nordea.fi, 09 4245 1006

Lehdistötiedotteet