Pääsiäisenä moni viettää enemmän aikaa verkossa, ja niin tekevät myös huijarit. Arjen katkaisevat juhlapyhät voivat olla otollisia hetkiä huijareille, sillä lomapäivinä ihmiset ehtivät käydä esimerkiksi käytetyn tavaran kauppaa. Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisia huolestuttavat tällä hetkellä erityisesti verkon osto- ja myyntipalveluissa tapahtuvat huijaukset.
Nordean tuoreen pohjoismaisen kyselytutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee osaavansa suojautua huijauksilta. Vuotta aiemmin osuus oli 72 prosenttia. Joka kolmas suomalainen (34 %) kuitenkin kokee osaavansa välttää huonosti verkko-ostoksiin liittyviä huijauksia. Huijauksia pelätään kaikenikäisten keskuudessa, mutta erityisesti naiset (37 %) kokevat, että osto- ja myyntihuijauksia on hankala havaita. Miehistä vastaava osuus on 30 prosenttia.
”Digitaalisilla markkinapaikoilla, erityisesti käytetyn tavaran myyntialustoilla, tapahtuvat huijaukset huolestuttavat suomalaisia. Käytetyn tavaran kauppa verkossa on kasvattanut suosiotaan voimakkaasti ja toimintatavat eri alustoilla voivat olla kuluttajalle epäselviä. Tämä on hedelmällistä maaperää huijareille, ja petostapausmäärät ovatkin olleet voimakkaassa kasvussa viime vuonna”, sanoo Nordean petostorjunnan asiantuntija Sara Helin.
Käytettyjen tavaroiden myymiseen tarkoitettujen verkkomarkkinapaikkojen ja mobiilisovelluksien määrä on kasvussa, ja kuluttajat törmäävät huijauksiin entistä enemmän.
”Verkkoasiointi on turvallista muutamalla yksinkertaisella niksillä: älä käytä pankkitunnuksia tai anna korttitietoja linkkien kautta, lue aina mitä vahvistat pankkitunnuksillasi ja varaa maksujen hoitamiseen aikaa. Koskaan ei pidä toimia kiireessä tai painostettuna”, Helin jatkaa.
”Pidä keskustelut ostajien ja myyjien kanssa aina käytetyn tavaran kauppapaikan alustalla, äläkä kauppoja sopiessasi klikkaa saamiasi linkkejä esimerkiksi postitus- tai maksupalveluihin.”
The Nordic Pulse -kyselytutkimuksen Nordealle toteutti Verian internetpaneelissa 8.–19.1.2025 ja siihen vastasi 1041 18–79-vuotiasta suomalaista. Kyselytutkimus tehtiin kaikilla Nordean neljällä pohjoismaisella markkina-alueella Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. 95 prosentin virhemarginaali 1000 hengen kyselyssä on vastauksesta riippuen ±1,5−3 prosenttia.