Nordean tulos – ensimmäinen neljännes 2026

Nordea Bank Oyj
Osavuosikatsaus (Q1 ja Q3)
22. huhtikuuta 2026 klo 7.30 Suomen aikaa

Yhteenveto ensimmäisestä neljänneksestä

Oman pääoman tuotto 15,4 prosenttia – osakekohtainen tulos 0,36 euroa. Nordean oman pääoman tuotto oli ensimmäisellä neljänneksellä 15,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 15,7 prosenttia. Kehitys oli vakaata ja kannattavuus hyvällä tasolla, vaikka markkinatilanne heikkeni Lähi-idän konfliktin kärjistyttyä maaliskuussa. Kulu/tuotto-suhde² oli ensimmäisellä neljänneksellä 45,5 prosenttia. Tähän vaikutti markkinatakaustoiminnan tuottojen väheneminen. Vuotta aiemmin kulu/tuotto-suhde oli 43,7 prosenttia. Osakekohtainen tulos oli 0,36 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 0,35 euroa.

Tuotot yhteensä pysyivät vakaina. Korkokate pieneni odotetusti 4 prosenttia ohjauskorkojen laskun seurauksena. Nettopalkkiotuotot kasvoivat 6 prosenttia, eli edellisneljännesten vakaa kasvu jatkui maaliskuun markkinaheilunnan vaikutuksista huolimatta. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä laski 22 prosenttia. Markkinatakaustoiminnan tuotot vähenivät, kun korko-odotusten yllättävä ja jyrkkä nousu euroalueella ja Ruotsissa johti poikkeuksellisiin tappioihin tietyissä yksiköissä. Kulut pysyivät tasaisena vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (190 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut) pois lukien. Kun huomioon otetaan valuuttakurssimuutosten vaikutus, kasvua oli 2 prosenttia. Liikevoitto kasvoi 2 prosenttia ja oli 1,6 miljardia euroa.

Liiketoiminnan volyymit kasvoivat. Asuntoluottojen volyymit kasvoivat 2 prosenttia vuoden takaisesta Ruotsin ja Norjan vetäminä. Yritysluottojen volyymit kasvoivat vahvasti: 11 prosenttia. Henkilöasiakkaiden talletukset kasvoivat 5 prosenttia ja yritysasiakkaiden talletukset 2 prosenttia. Hoidossa oleva varallisuus kasvoi 9 prosenttia 464 miljardiin euroon.

Luottojen laatu pysyi erittäin vahvana – johdon harkintaan perustuva luottotappiovarauspuskuri on nyt otettu kokonaisuudessaan käyttöön. Nordean luottosalkun laatu on erittäin vahva ja riskit on otettu laajalti huomioon mallinnetuissa luottotappiovarauksissa, joten ylimääräiselle puskurille ei ole enää tarvetta. Nordean johdon harkintaan perustuva luottotappiovarauspuskuri perustettiin kuusi vuotta sitten koronaviruspandemian aikana, ja aiemmin kerrotun mukaisesti sen jäljellä oleva määrä on nyt otettu kokonaisuudessaan käyttöön. Vuoden 2025 lopussa puskuri oli 276 miljoonaa euroa. Tästä 116 miljoonaa siirrettiin mallinnettujen luottotappiovarausten vahvistamiseen ja 160 miljoonaa purettiin ylijäämänä, mikä pienensi luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärää ensimmäisellä neljänneksellä. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli näin ollen 99 miljoonaa euroa positiivinen. Jos puskurista purettua 160:tä miljoonaa euroa ei oteta huomioon, luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli 61 miljoonaa euroa (6 korkopistettä).

Pääoma kasvoi edelleen vahvasti ja takaisinostoja jatkettiin. Ydinvakavaraisuussuhde oli neljänneksen lopussa 15,7 prosenttia, eli se ylitti viranomaisten nykyisen vähimmäisvaatimuksen 1,9 prosenttiyksiköllä. Nordean vahva pääomarakenne ja pääoman kasvu tukevat luotonannon kasvua ja omien osakkeiden takaisinostojen jatkamista. Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä käynnistetyllä 500 miljoonan euron suuruisella takaisinosto-ohjelmalla ei ollut vaikutusta ydinvakavaraisuussuhteeseen ensimmäisellä neljänneksellä. Nordea aikoo maksaa vuonna 2026 puolivuosiosinkoa, joka vastaa noin 50:tä prosenttia vuoden 2026 alkupuoliskon tuloksesta.

Vuoden 2026 näkymät ennallaan: oman pääoman tuotto yli 15 prosenttia ja noin 45 prosentin kulu/tuotto-suhde². Nordean liiketoimintamalli on vahva ja pohjoismainen luottosalkku on erittäin hyvin hajautettu. Näiden seikkojen ansiosta konsernin on mahdollista tukea asiakkaitaan sekä pitää tuotot laadukkaina, kannattavuus hyvänä ja tulos vakaana suhdannekierron kaikissa vaiheissa. Lisäksi Nordean on mahdollista edelleen kerryttää pääomaa, hyödyntää sitä kasvun vauhdittamiseen ja jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille omien osakkeiden takaisinostoilla.

(Lue myös konsernijohtajan kommentti. Määritelmät englanninkielisen tulosraportin sivulla 54.)

Konsernin osavuositulos ja tunnusluvut¹

1. Pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Lisätietoa englanninkielisen tulosraportin sivuilla 5 ja 17.
2. Pois lukien viranomaismaksut. 

Konsernijohtajan kommentti

Vuosi on jälleen käynnistynyt epävakaissa merkeissä. Lähi-idän konfliktin kärjistyminen maaliskuussa on lisännyt epävarmuutta geopoliittisesta tilanteesta ja aiheuttanut heilahteluja rahoitusmarkkinoilla. Konfliktin vaikutukset näkyvät lyhyellä aikavälillä myös energian tarjonnassa ja inflaatiossa. Jos kansainvälisten energiamarkkinoiden häiriöt jatkuvat, taloudellinen aktiviteetti voi vaimentua myös Pohjoismaissa.

Pohjoismaat ovat kuitenkin ennenkin osoittaneet pystyvänsä selviytymään epävarmoista ajoista. Kotimarkkinamme tunnetaan vakaudestaan, vahvoista valtiontalouksistaan ja kansainvälisestä kilpailukyvystään, minkä vuoksi ne ovat maailman parhaita paikkoja asua ja harjoittaa liiketoimintaa. Lisäksi alueemme energiahuolto on rakenteellisesti turvattu uusiutuvan energian suuren kapasiteetin ja Norjan energiaviennin ansiosta. Sen osoitti selvästi vuoden 2022 energiakriisi.

Nordean liiketoiminta on hajautettu houkutteleville pohjoismaisille markkinoille ainutlaatuisella tavalla. Olemme noudattaneet strategiaamme tinkimättömästi vuosien ajan, minkä ansiosta olemme nyt vahvempi ja vakaampi pankki kuin koskaan. Meillä on lisäksi erittäin hyvät edellytykset tukea asiakkaitamme. Ensimmäisen neljänneksen tulos on jälleen yksi osoitus tästä vahvuudesta, kun liiketoiminnan volyymit kasvoivat ja kannattavuus pysyi korkeana. Oman pääoman tuotto oli 15,4 prosenttia. Erityisesti yritysasiakastoiminta vilkastui: luotonanto kasvoi 11 prosenttia vuoden takaisesta, ja kasvu oli vahvaa kaikissa maissa. Yritysasiakkaiden talletukset lisääntyivät 2 prosenttia.

Henkilöasiakkaat keskittyivät pääasiassa säästämiseen ja sijoittamiseen. Tämä näkyi talletuksissa, jotka lisääntyivät 5 prosenttia vuoden takaisesta, sekä nettomerkintöjen vahvana kasvuna henkilöasiakkaille suunnatuissa rahastoissa. Asuntoluottojen volyymit kasvoivat 2 prosenttia, ja olin ilahtunut siitä, että onnistuimme kasvattamaan asuntoluottojen markkinaosuuttamme entisestään Ruotsissa.

Hoidossa oleva varallisuus kasvoi 9 prosenttia vuoden takaisesta ja oli 464 miljardia euroa. Uuden hoitoon saadun varallisuuden nettomäärä kasvoi vahvasti epävakaasta markkinatilanteesta huolimatta.

Vuoteen 2030 ulottuvassa strategiassamme on kuusi keskeistä kasvun osa-aluetta. Näemme jo nyt hyvää kehitystä Private Bankingissä, Life & Pensionissa, pienyritysten asiakassegmentissä sekä ristiinmyynnissä. Tasainen kasvu Ruotsissa ja Norjassa on myös rohkaisevaa. Lisäksi työmme kahden muun strategisen painopistealueen – tuote- ja palveluvalikoiman vahvistamisen sekä pohjoismaisten mittakaavaetujen hyödyntämisen – osalta on lähtenyt hyvin käyntiin. Otimme ensimmäisellä neljänneksellä käyttöön yhteispohjoismaisen yritysrahoituksen alustan ja jatkoimme entistä skaalautuvamman ja toimintavarmemman maksualustan käyttöönottoa. Molempien hankkeiden taustalla on tavoitteemme tarjota erinomaisia asiakaskokemuksia ja tehostaa toimintaamme.

Tuottoja kertyi ensimmäisellä neljänneksellä 2,9 miljardia euroa. Nettomääräisten palkkiotuottojen vahva kasvu kompensoi osaltaan matalammasta korkoympäristöstä johtuvaa korkokatteen odotettua laskua. Lähi-idän tilanteen aiheuttama markkinaheilunta vaikutti poikkeuksellisella tavalla nettotulokseen käypään arvoon arvostettavista eristä. Jatkoimme tiukkaa kulujen hallintaa: ensimmäisen neljänneksen liiketoiminnan kulut pysyivät tasaisena, kun valuuttakurssimuutosten vaikutuksia ei oteta huomioon. Kulu/tuotto-suhde oli 45,5 prosenttia, mihin vaikutti pienentynyt nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä. Liikevoitto kasvoi 2 prosenttia vuoden takaisesta ja oli 1,6 miljardia euroa.
 

Luottosalkun laatu on pysynyt erittäin vahvana. Koronaviruspandemian aikana perustamamme johdon harkintaan perustuvan luottotappiovarauspuskurin jäljellä oleva määrä otettiin kokonaisuudessaan käyttöön ensimmäisellä neljänneksellä. Olemme arvioineet puskurin määrää jatkuvasti viimeisten kuuden vuoden aikana makrotaloudellisen tilanteen ja tasaisen vahvana pysyneen luottosalkkumme laadun valossa. Näiden arvioiden perusteella puskuria on purettu asteittain. Ensimmäisellä neljänneksellä siirsimme 116 miljoonaa euroa mallinnettujen luottotappiovarausten vahvistamiseen ja purimme jäljellä olevat 160 miljoonaa euroa ylimääräisenä varauksena. Jos puskurista purettua määrää ei oteta huomioon, luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli ensimmäisellä neljänneksellä 61 miljoonaa euroa (6 korkopistettä).

Personal Bankingin liiketoiminnan volyymit olivat hyvällä tasolla ja asiakastoiminta oli vilkasta. Asiakkaiden säästöt ja sijoitukset pysyivät korkealla tasolla, ja säännöllinen säästäminen kasvoi 3 prosenttia vuoden takaisesta. Talletukset lisääntyivät 5 prosenttia. Luottovolyymit kasvoivat prosentin ja asuntoluottojen volyymit 2 prosenttia. Olemme ottaneet lupaavia edistysaskelia ristiinmyynnin kehittämisessä. Kehitystä ovat tukeneet uusien säästämisen tuotteiden lanseeraukset sekä tilien avaamiseen ja uusiin asiakkuuksiin liittyvien prosessien automatisointi. Digipalvelujemme käyttö lisääntyi jälleen: mobiilipankin käyttäjämäärä kasvoi 4 prosenttia ja kirjautumisten määrä 6 prosenttia vuoden takaisesta. Rahastosijoituksista 69 prosenttia tehtiin digikanavien kautta.

Asset & Wealth Managementin pohjoismaisten kanavien kehitys pysyi vakaana markkinaheilahteluista huolimatta. Uusasiakashankinta jatkui vahvana: saimme ennätysmäärän uusia asiakkaita sekä Tanskassa että Suomessa, ja Private Banking sai hoitoon uutta varallisuutta nettomääräisesti 1,0 miljardia euroa. Ulkoisten jakelukanavien osuus uudesta varallisuudesta oli ensimmäisellä neljänneksellä 0,1 miljardia euroa.

Business Bankingin liiketoiminnan hyvä vire ja volyymien kasvu jatkui. Sekä luotto- että talletusvolyymit kasvoivat 8 prosenttia vuoden takaisesta. Kehitystä vauhdittivat luotonannon kasvu Ruotsissa ja Norjassa sekä aktiviteetin lisääntyminen Tanskassa. Talletusvolyymit kasvoivat kaikissa maissa. Asiakastyytyväisyys parantui vuoden takaisesta etenkin pienyritysten ja yrittäjien keskuudessa. Lanseerasimme Tanskassa ja Norjassa digitaalisen alustan uusien asiakkuuksien avaamiseen tukeaksemme kasvua pienyritysten asiakassegmentissä. Alusta otetaan käyttöön myös muissa Pohjoismaissa tulevina neljänneksinä. Tarjoamme pienyrityksille lisäksi uuden palvelun, joka auttaa tehostamaan likviditeetin ja kassavirran hallintaa. Palvelun käyttöönotto on aloitettu, ja se tulee myöhemmin saataville kaikkiin Pohjoismaihin.

Large Corporates & Institutionsin luottovolyymit ja nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat. Tuimme asiakkaitamme epävarman geopoliittisen tilanteen aiheuttamissa markkinaheilahteluissa. Luottovolyymit kasvoivat 14 prosenttia vuoden takaisesta. Kasvua oli kaikissa maissa. Velkapääomamarkkinoiden aktiviteetti pysyi korkeana: järjestimme yli 190 transaktiota lukuisille eri liikkeeseenlaskijoille. Aktiviteetti osakkeiden ensimarkkinoilla oli vaisua, kun taas jälkimarkkinoilla liiketoiminnan tuotot kasvoivat 11 prosenttia vuoden takaisesta.

Pääoman kasvu tuki vahvaa pääomarakennettamme. Ydinvakavaraisuussuhteemme oli neljänneksen lopussa 15,7 prosenttia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuosi on alkanut hyvin ensimmäisen neljänneksen loppupuolen haastavasta rahoitusmarkkinatilanteesta huolimatta. Vaikka maailmantalouden kasvuun liittyy epävarmuutta, pohjoismaisten yritysten luottamus ei ole horjunut, mikä kertoo alueemme sinnikkyydestä. Nordean osalta rohkaisevia merkkejä ovat luotto- ja talletusvolyymien sekä hoidossa olevan varallisuuden kasvu. Ainutlaatuisen markkina-asemamme, johtavan tuote- ja palveluvalikoimamme sekä vahvan taseemme ansiosta meillä on hyvät edellytykset tukea asiakkaitamme ja yhteisöjä, joita palvelemme. Näin luomme myös arvoa osakkeenomistajillemme.

Koko vuoden 2026 näkymämme ovat ennallaan. Odotamme, että oman pääoman tuotto on yli 15 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde noin 45 prosenttia.

Tavoitteemme on olla kiistattomasti Pohjoismaiden parhaiten menestyvä finanssipalvelukonserni.

Frank Vang-Jensen
Konsernijohtaja

Näkymät

Taloudelliset tavoitteet vuodelle 2030

Nordean tavoitteena on yli 15 prosentin oman pääoman tuotto koko kauden ajan ja merkittävästi tätä korkeampi vuonna 2030. Tavoitteena on myös 40–42 prosentin kulu/tuotto-suhde¹ vuonna 2030. Näitä tavoitteita tukevat noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso sekä Nordean pitkäaikaisten pääomatavoitteiden ja osingonmaksuperiaatteiden jatkaminen.

Taloudelliset näkymät vuodelle 2026²

Nordea odottaa, että oman pääoman tuotto on yli 15 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde¹ noin 45 prosenttia.

Pääomatavoitteet

Viranomaisten ydinvakavaraisuussuhdetta koskeva vähimmäisvaatimus ylittyy 1,50 prosenttiyksikön pääomapuskurilla.

Osingonmaksuperiaatteet

Periaatteena on, että osinkoa maksetaan 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta. Nordea arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia käyttää osakkeiden takaisinostoja keinona jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille.

1. Pois lukien viranomaismaksut.
2. Pois lukien vuoden 2026 ensimmäiselle neljännekselle kirjatut 190 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut, joita pidetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä.

Tuloslaskelma
Pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät¹

1. Pois lukien seuraava vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä: uudelleenjärjestelykuluihin liittyvä 190 miljoonan euron (verojen jälkeen 144 miljoonan euron) kuluerä, josta 168 miljoonaa euroa on henkilöstökuluja, 19 miljoonaa euroa muita kuluja ja 3 miljoonaa euroa poistoja aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. Lisätietoa englanninkielisen tulosraportin sivulla 17. 

Tunnusluvut¹
Pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät²

1. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.
2. Pois lukien seuraava vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä: uudelleenjärjestelykuluihin liittyvä 190 miljoonan euron (verojen jälkeen 144 miljoonan euron) kuluerä, josta 168 miljoonaa euroa on henkilöstökuluja, 19 miljoonaa euroa muita kuluja ja 3 miljoonaa euroa poistoja aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. Lisätietoa englanninkielisen tulosraportin sivulla 17.
3. Kauden lopussa.
4. Pois lukien viranomaismaksut. 

Liiketoiminnan volyymit, avaintiedot¹

1. Kauden lopussa. 

Tuloslaskelma
Mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Tunnusluvut¹
Mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

1. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.
2. Kauden lopussa. 
3. Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen luvut sisältävät tilikauden tuloksen, josta on tehty 70 prosentin osinkovähennys (Nordean osingonmaksuperiaatteiden yläraja). Nordean sääntelyvaatimusten mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle raportoima ydinpääoma (CET1) on 25 083 miljoonaa euroa ja ydinvakavaraisuussuhde 15,5 prosenttia. Luvut on laskettu sekä tilikauden tulos pois lukien että huomioiden vastaava vaikutus muihin sääntelyn edellyttämiin vakavaraisuustasoihin ja -suhteisiin. 

Tämä pörssitiedote on yhteenveto Nordean vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tulosta käsittelevästä raportista. Englanninkielinen tulosraportti on tämän tiedotteen liitteenä, ja se löytyy myös verkkosivuiltamme:

Nordea Group Q1 2026 Report

Webcast-lähetys, jossa konsernijohtaja Frank Vang-Jensen esittelee tuloksen, järjestetään 22. huhtikuuta kello 11.00 Suomen aikaa. Esittelyn jälkeen alkaa sijoittajille ja analyytikoille tarkoitettu kyselytilaisuus, jossa kysymyksiin vastaavat Frank Vang-Jensen, konsernin talousjohtaja Ian Smith ja sijoittajasuhteista vastaava johtaja Ilkka Ottoila.

Tilaisuutta voi seurata reaaliajassa osoitteessa www.nordea.com/ir. Tilaisuuden tallenne ja esitysmateriaali tulevat saataville samaan osoitteeseen.

Lisätietoja:

Frank Vang-Jensen, konsernijohtaja, 09 4245 1006
Ian Smith, konsernin talousjohtaja, +45 5547 8372
Ilkka Ottoila, sijoittajasuhteet, 09 5300 7058
Konserniviestintä, 010 416 8023 tai press [at] nordea.com

Tässä pörssitiedotteessa annetut tiedot on annettu julkistettavaksi yllä mainittujen tahojen välityksellä 22. huhtikuuta 2026 kello 7.30 Suomen aikaa.

Nordea on johtava pohjoismainen finanssipalvelukonserni ja miljoonien alueen asiakkaiden ensisijainen valinta. Olemme yli 200 vuoden ajan palvelleet luotettavana kumppanina ihmisiä, perheitä ja yrityksiä – eli auttaneet toteuttamaan unelmia ja arjen toiveita ja edistäneet yhteistä hyvää. Visionamme on olla Pohjoismaiden parhaiten menestyvä finanssipalvelukonserni, jonka kehitystä vauhdittavat mittakaavaedut, ihmiset ja teknologia. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa.

Documents

• Q1 2026 Interim Report ENG
• Q1 2026 Investor presentation for Web