Suomen talous on kasvanut tänä vuonna laajalla rintamalla ja näemme lähiajan kehityksen valoisana. Kasvua tukevat teollisuuden vahva vire, investointien elpyminen sekä kotitalouksien kulutuksen asteittainen piristyminen. Ennustamme bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia ja kiihtyvän ensi vuonna 2 prosentin kasvuun.
Bruttokansantuote kehittyi alkuvuonna odotuksia vahvemmin, kun Suomen talous jatkoi kasvuaan Lähi-idän konfliktin tuomasta epävarmuudesta, inflaatiosta ja nousseista koroista huolimatta. Nostamme tämän vuoden BKT:n kasvuennustetta yhdestä prosentista 1,7 prosenttiin osittain jo toteutuneen kasvun perusteella.
Myös lähiajan näkymät ovat valoisat, ja kasvun odotetaan jatkuvan vahvana. Ennustamme Suomen talouden kasvavan 2 prosenttia vuosina 2027 ja 2028. Kasvua tukevat maailmantalouden ripeä kehitys teknologisen murroksen keskellä, Suomen vahva kilpailukyky ja kotimaisen kysynnän vahvistuminen.
”Suomella on edellytyksiä pidempään nopean kasvun vaiheeseen ilman riskiä talouden ylikuumenemisesta, sillä taloudessa on vapaata tuotantokapasiteettia niin työvoiman kuin laitteidenkin osalta. Kasvu on muutenkin rakentunut vahvalle pohjalle, sillä kotitaloudet ja yritykset ovat vahvistaneet taseitaan viime vuosina”, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi.
Kasvu ponnistaa laajalla rintamalla Suomen vahvuuksista
Pitkään tiedossa olleet Suomen talouden vahvuudet ovat vihdoin alkaneet näkyä kasvuluvuissa. Vientisektorin veto on jatkunut hyvänä viime vuodesta lähtien etenkin metalli-, puolustus- ja meriteollisuudessa. Suomi onkin päässyt mukaan maailmankaupan kasvuun, jossa geopoliittinen epävarmuus lisää puolustusinvestointeja. Vientitilausten kasvu ennakoi teollisuuden vahvan kehityksen jatkuvan ensi vuonna.
Samaan aikaan tekoälybuumi kasvattaa puolijohteiden kysynnän lisäksi myös fyysisen infrastruktuurin, kuten datakeskusten, rakentamista. Tämä on hyödyttänyt Suomen vientiä ja toisaalta Suomen erinomaiset olosuhteet datakeskuksille ovat houkutelleet runsaasti ulkomaisia investointeja, jotka ovat vauhdittaneet kotimaista rakennussektoria monen haastavan vuoden jälkeen.
Hyvät talousuutiset ovat piristäneet kuluttajien luottamusta, ja yksityinen kulutus onkin kääntynyt kasvuun monen heikon vuoden jälkeen. Kotitalouksien säästöpuskurit ovat vahvat, joten kulutus voi tukea kasvua pitkään.
”Kulutuksen kasvun jatkuminen vaatii kuitenkin tuekseen työmarkkinoiden piristymistä. Talouskasvu ei ole toistaiseksi kunnolla välittynyt työmarkkinoille, mutta työttömyysasteen nousu on alkanut taittua ja yritysten työllistämisnäkymät ovat parantuneet selvästi tämän vuoden aikana. Työmarkkinoilla on odotettavissa myönteinen käänne ensi talven aikana”, Kostiainen arvioi.
Tuottavuuskasvun edellytykset ovat parantuneet
Tyypillisesti talouden kääntyminen kasvuun näkyy ensin tuottavuuden kasvuna ja vasta viiveellä työmarkkinoilla. Tuottavuus tehtyä työtuntia kohden onkin kasvanut 2,8 prosenttia viimeisen vuoden aikana, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin edeltävien 18 vuoden aikana yhteensä.
Suomessa tuottavuuskasvun pitkän aikavälin edellytykset ovat myös parantuneet, joten kasvu voi jatkua suhdanneluonteista palautumista pidempään. T&K-investointien elpyminen, Suomen houkuttelevuus teollisten investointien kohteena edullisen sähkön ja kilpailukykyisen työvoiman ansiosta sekä tekoälyn hyödyntäminen luovat edellytyksiä tuottavuuden kasvulle. Lisäksi kasvuyrityskentän laajeneminen ja riskirahoituksen saatavuuden paraneminen tukevat uusien korkean tuottavuuden yritysten kasvua.
”Tuottavuuskehitys ratkaisee pitkän aikavälin kasvun kestävyyden. Nyt edellytykset tuottavuuskasvulle ovat selvästi parantuneet, mutta koulutuspanostuksista on jatkossa huolehdittava entistä paremmin”, Kostiainen huomauttaa.
Maailmantalouden kasvuajurit heijastuvat Suomeen
Maailmantalouden kasvua kannattelevat nyt erityisesti teknologinen murros ja sen edellyttämät kiinteät investoinnit. Kehitys on pystynyt kompensoimaan Lähi-idän konfliktista kummunnutta epävarmuutta sekä inflaation kiihtymisestä johtunutta ostovoiman kasvun hidastumista. Odotammekin maailmantalouden kasvuvauhdin jatkuvan pirteänä paitsi teknologisen kehityksen myös monissa maissa kevyenä jatkuvan finanssipolitiikan ja suotuisten rahoitusolosuhteiden ansiosta.
”Geopoliittinen epävarmuus lisää maailmantalouden riskejä, mutta tähän asti sopeutuminen energian ja monien raaka-aineiden tarjonnan supistumiseen on ollut yllättävänkin ketterää”, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu pohtii.
Euroalueen kasvu on edelleen jäänyt jälkeen Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvusta. Eurooppalaiset kuluttajat ovat pysyneet varovaisina, ja säästämisaste on yhä korkea. Ennusteen perusurassa varovaisuus hellittää asteittain, mutta euroalueen näkymiin liittyy edelleen yläsuuntainen riski: kuluttajat saattavat uskaltautua hellittämään kukkaronnyörejään odotettua enemmän. Myös yritysten investointien odotetaan piristyvän maailmantalouden vanavedessä, sillä kovassa kansainvälisessä kilpailussa eurooppalaisten yritysten on uudistuttava.
”Toisaalta viimeaikainen pitkien korkojen nousu on heijastunut euroalueen suurista maista erityisen voimakkaasti Ranskaan. Kehitys muistuttaa julkiseen talouteen liittyvistä riskeistä epävarman poliittisen tilanteen keskellä. Lisäksi teknologinen murros voi tuoda kasvunäkymiin ja rahoitusmarkkinoille nykyistä enemmän heiluntaa. Näinhän kävi vuosituhannen alussa”, Koivu muistuttaa.
Lue koko ennuste täältä.
Lisätietoja:
Tuuli Koivu, pääekonomisti, p. 0400 655 967
Juho Kostiainen, ekonomisti, p. 040 7098 531
Nordean viestintä, media [at] nordea.fi (media[at]nordea[dot]fi), p. 09 4245 1006
Nordea on pohjoismainen yleispankki. Olemme auttaneet asiakkaitamme toteuttamaan unelmiaan jo 200 vuoden ajan. Haluamme olla vahva ja henkilökohtainen kumppani raha-asioissa ja tarjota merkityksellisiä palveluita sekä asiakkaillemme että yhteiskunnille, joissa toimimme. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää osoitteessa nordea.com.
Helsinki, [päivämäärä] 2026
Nordea: Kestääkö kasvu? Suomen talouskasvu käynnistynyt, mutta