Den här sidan finns tyvärr inte på svenska.
Stanna kvar på sidan | Gå till en relaterad sida på svenskaJuho Kostiainen
Yhdysvallat on noussut Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi, ja Suomi onkin varsin altis USA:n asettamille kaupanesteille. Suorien tuontitullien lisäksi epäsuorat vaikutukset kuten vastatullit, valuuttakurssit sekä epävarmuuden lisääntyminen vaikuttavat Suomen talouskehitykseen.
USA:n merkitys Suomen ulkomaankaupassa on kasvanut viime vuosina nopeasti. Suomen viennin kokonaisarvo USA:han on tuplaantunut viimeisen neljän vuoden aikana. Viimeisen vuoden aikana n. 10 prosenttia Suomen tavaraviennistä suuntautui Yhdysvaltoihin. USA:n osuus viennistä onkin Suomessa samaa luokkaa kuin Saksalla ja Italialla. Ruotsilla ja Tanskalla reilut 8 % tavaraviennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin.
Suomi vie USA:han eniten erilaisia koneita ja laitteita, viimeisen vuoden aikana noin 2,5 miljardin euron arvosta. Viennin vahva kasvu heijastelee siten USA:n talouden ripeää investointikehitystä viime vuosina, kun samaan aikaan Suomen muiden tärkeiden vientimaiden Ruotsin ja Saksan taloudet ovat kehittyneet vaisusti. Metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden tuotteita viedään USA:han vuosittain noin 2 miljardilla. Polttoaineita viedään puolestaan miljardin arvosta vuosittain ja lääkkeitä noin 0,5 miljardilla. Vuoden 2023 lopun risteilytoimitus kasvatti kuljetusvälineviennin arvon hetkellisesti yli 2 miljardiin.
USA:n osuus Suomen koko tavaratuonnista on ollut vain 5 prosentin luokkaa, joten Suomella on selvä kauppataseen ylijäämä Yhdysvaltojen kanssa.
Palveluviennin osalta USA on ollut jo pitkään Suomelle erityisen tärkeä vientimarkkina. Viime vuosina palveluviennistä 15-20 prosenttia on suuntautunut USA:han. ICT-palvelut kattavat yli puolet Suomen palveluviennistä USA:han.
USA:n mahdolliset uudet tuontitullit eurooppalaisille tuotteille osuvat myös suomalaisyrityksiin. Yhdysvaltoihin suuntautuva vienti tuottaa Suomeen kotimaista arvonlisää noin 6 miljardia euroa vuodessa. Jos 10 prosentin tuontitullit suomalaistuotteille johtaisi saman suuruiseen tavaraviennin laskuun, se tarkoittaisi noin 600 miljoonan euron lovea BKT:hen eli supistumista noin 0,2 prosentilla. Toisaalta tullien tasoon ja Trumpin kauppapolitiikkaan ylipäätään sisältyy paljon epävarmuutta, ja Trumpin valinnan varmistuttua euro on heikentynyt yli 5 % suhteessa dollariin, mikä osaltaan kompensoi mahdollisten tullien vaikutusta.
Suurin negatiivinen vaikutus Suomen talouteen aiheutuu kasvavasta kauppapoliittisesta epävarmuudesta.
Trumpin huomion kohteena ovat aiemmin olleet erityisesti autot, joiden osalta Euroopan kauppatase on selvästi ylijäämäinen USA:n kanssa. Autotullien suora vaikutus Suomeen olisi vähäinen, mutta Saksan teollisuuden kautta sillä voisi olla merkittäviä välillisiä vaikutuksia myös meille. Lisäksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasuhteiden kiristyminen voisi tarkoittaa sitä, että kiinalaiset yhtiöt tulevat kamppailemaan markkinaosuuksista Euroopassa entistäkin hanakammin.
Kauppakiistojen haitalliset vaikutukset Suomen talouteen kasvavat, jos USA:lle asetetaan vastatulleja. Kaupanesteiden kasvu hidastaisi kauppaa globaalisti ja olisi haastavaa pienen avotalouden näkökulmasta. Mutta vieläkin haastavampaa on, jos kauppapolitiikassa ajaudutaan suuren epävarmuuden tilaan. Epävarmuus saa niin suomalaiset kuin monen muun maan yritykset lykkäämään investointejaan, mikä heikentää Suomen investointi- ja vientikysyntää. Myös odotettu kuluttamisen toipuminen voi hidastua, jos kotitaloudet säikähtävät epävarmaa näkymää.1
Tullit ovat Trumpille kaupankäynnin väline, joilla voidaan muun muassa patistaa EU-maita lisäämään puolustusmenoja. Suomen kannalta olisi hyvä asia, jos Euroopassa satsattaisiin nykyistä enemmän puolustukseen. Se voisi osaltaan kasvattaa tuotantoa Suomessa mutta ennen kaikkea parantaa turvallisuutta ja luottamusta talouteen.
Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 22.1.2025 julkaistussa talousennusteessa ''Nordea Economic Outlook: Kuluttajan paluu''. Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.
