Asuntomarkkinoiden käänteen puuttuva palanen on tässä – Työllisyyden vahvistuminen poistaa viimeisen jarrun

Asuntomarkkinat eivät yleensä käänny silloin, kun nykyhetkessä kaikki näyttää hyvältä. Ne kääntyvät silloin, kun tulevaisuus alkaa näyttää nykyhetkeä paremmalta. 

Juuri nyt yhä useampi mittari kertoo, että Suomi on siirtynyt tähän vaiheeseen. Talous kasvaa. Yritykset investoivat. Tilauskirjat ovat monilla toimialoilla vahvistuneet. Kuluttajien luottamus on noussut, ja yksityinen kulutus on jälleen kasvussa. 

Kyse ei ole yksittäisistä tilastoista vaan laajemmasta muutoksesta talouden suunnassa. Asuntomarkkinoille tämä on merkittävä viesti, sillä asuntomarkkinoiden suunnanmuutokset seuraavat lähes aina viiveellä yleisen talouden ja tulevaisuudenuskon kehitystä.

Samalla asuntomarkkinoiden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Kesällä voimaan tullut mahdollisuus 40 vuoden laina-aikaan ja lainakaton nosto 95 prosenttiin ovat suurimpia asuntorahoituksen muutoksia vuosikausiin. Ne tuovat erittäin toivottua lisäjouston mahdollisuutta asuntovelallisille ja mahdollisuuden elää entistä paremmin oman näköistä elämää samalla, kun lainaa lyhennetään ja varallisuuden monimuotoinen kasvattaminen on monen mielessä.

Kaiken positiivisen uutisvirran keskellä silti yksi tekijä ratkaisee lopulta enemmän kuin mikään muu: työllisyys.

Vaikka korot ovat säilyneet maltillisella tasolla ja kuluttajien luottamus on vahvistunut, epävarmuus omasta työpaikasta on saanut monet lykkäämään asunnon ostoa. Syyskuun parantuneet työllisyysluvut antavat ensimmäisiä merkkejä siitä, että myös työmarkkinoilla ollaan siirtymässä parempaan vaiheeseen. Tätä puuttuvaa palasta asuntomarkkinoilla on pitkään odotettu.

Asuntomarkkinoilta poistuu viimeinen merkittävä jarru, jos työllisyyden vahvistuminen on pysyvää samalla, kun talouden aktiivisuus kasvaa entisestään ja suomalaisten asuntolainojen sääntelyyn on tehty merkittäviä parannuksia. Silloin puhutaan muutoksesta, joka tulee kääntämään asuntomarkkinoiden kehityssuunnan ison kuvan positiiviseksi. 

Taustalla on toki edelleen epävarmuustekijöitä. Inflaatiopaineet eivät ole poistuneet. Epävarmuus heijastuu suoraan korkomarkkinoihin, ja markkinoilla odotetaan, nostaako EKP ohjauskorkoa vielä toistamiseen loppuvuonna. Korot ovat kuitenkin yhä maltillisella tasolla, eikä näköpiirissä ole tilannetta, että edes lähestyttäisiin lainojen takaisinmaksukyvyn arvioinnissa käytettyä 6 % korkotasoa. 

Tulevat kuukaudet näyttävät olemmeko asuntomarkkinoiden käänteen alkumetreillä. Ilmassa on suurta urheilujuhlan tuntua aivan kuten Suomen lentopallomaajoukkueella EM-välierissä Milanossa.